Rauhanliiton kevätkokous: Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg on huolissaan suomalaisen demokratian tulevaisuudesta

Rauhanliiton kevätkokous kokoontui Helsingissä 22. huhtikuuta. Kokouksessa käsiteltiin kevätkokousasioiden lisäksi YK:n kehitysnäkymiä ja liiton omaa uutta rauhanpoliittista ohjelmaa. 

Rauhanliiton puheenjohtaja nosti puheenvuorossa esille erityisesti huolen yhteiskunnallisen keskustelun valjastamisesta vain yhden turvallisuuspoliittisen linjan taakse. Usein sanotaan, että ensimmäinen sodan uhri on totuus. Suomi ei kuitenkaan ole sodassa, vaikka tuemme Ukrainaa kaikin tavoin. 

”Demokratiaa testataan aina kriisiaikoina; olennaista on yhteiskunnallisen keskustelun ja näkökulmien monimuotoisuus. On aktiivisesti pidettävä huolta siitä, että mediassa annetaan tilaa niin tutkijayhteisön kun kansalaisyhteiskunnan toimijoiden käydä aktiivista keskustelua eri vaihtoehdoista. Vain siten demokratiaa toteutetaan nyt ja tulevaisuudessa”, Tarja Cronberg painotti kevätkokouspuheenvuorossaan. 

Keskustelussa oli valtava kiire saada Suomi nopeasti Natoon, ja sen kaikkiin ytimiin. Näin ollen ei ole jäänyt tilaa keskustella turvallisuuspoliittisista vaihtoehdoistamme tai Nato-jäsenyyden seurauksista käytännössä. Tästä johtuen suomalaiset tietävät erittäin vähän siitä mitä Naton turvatakuut käytännössä tulevat merkitsemään tai siitä mikä on ydinasesateenvarjo ja mitä se meiltä Nato-jäseninä vaatii.

”Rauhan edistämiseen pidemmällä tähtäimellä liittyvät kysymykset marginalisoitiin hetkessä. Suomeen syntyi yhden vaihtoehdon tyhjiö. Puolustusvoimien rahoitusta lisättiin ja aseita vietiin sotaa käyvään maahan. Rauhan neuvotteluja tukevat leimattiin putinisteiksi. Vaikka Venäjä rikkoi kansaivälisiä säätöjä, ei Suomessa ole keskusteltu siitä miten näitä sääntojä voitaisiin YK:n toimesta valvoa tai muuttaa, jotta YK voisi toteuttaa tehtäväänsä maailmanrauhan takaajana”, Cronberg totesi. 

Suomen Rauhanliitto – Finlands Fredsförbund ry on 1907 alunperin perustettu valtakunnallinen 18 järjestön rauhantyön kattojärjestö, joka ylläpitää muun muassa rauhantyön toimintakeskus Rauhanasemaa Pasilassa.