Teit hiljattain Kehityspoliittiselle toimikunnalle selvityksen kehittyvien maiden naisihmisoikeuspuolustajien asemasta digitalisoituvassa maailmassa. Keitä he oikeastaan ovat?

He voivat olla naisia, naisten oikeuksia puolustavia tai ihmisiä, jotka identifioituvat feministiseen liikkeeseen. Naisihmisoikeuspuolustajat nostavat esiin erilaisia tasa-arvoasioita, kuten naisiin kohdistuvaan väkivaltaan tai seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyviä kysymyksiä. He voivat olla esimerkiksi poliitikkoja, toimittajia, kansainvälisissä järjestöissä työskenteleviä ihmisiä tai yksittäisiä valistajia, jotka puhuvat omassa kylässään vaikkapa seksuaaliterveydestä. 

Selvityksen mukaan naisihmisoikeuspuolustajat kokevat verkossa monenlaista häirintää ja vihaa. Millaista se käytännössä on ja ketkä siihen syyllistyvät?

Haasteet ovat samantyyppisiä kehittyvissä ja kehittyneissä maissa. Yksi yleinen häirinnän muoto on mustamaalaaminen. Naisihmisoikeuspuolustajista yritetään tehdä epäuskottavia aktivisteja hyökkäämällä sukupuolittuneilla tavoilla heitä kohtaan. Se voi liittyä esimerkiksi ulkonäköön, seksuaalisuuteen tai siviilisäätyyn. Etenkin kehittyvissä maissa voi olla niin, että jos et ole naimisissa, olet huono nainen – mutta jos olet naimisissa, olet siltikin huono nainen, koska et keskity perheeseen. Kehittyvissä maissa verkossa saatetaan yrittää myös pilata naisen maine, jotta oma yhteisö kääntyisi tätä vastaan.

Hyökkääjät ovat tahoja, joiden intresseissä on, että asiat pysyvät samanlaisina kuin ne ovat olleet tähänkin asti. He voivat olla erilaisia konservatiivisia toimijoita, anti-gender-liikkeen edustajia, erilaisia miesintressiryhmiä, yksilöitä tai myös valtiollisia toimijoita.

Pitää tietysti muistaa, että digitalisaatiossa on sekä hyviä että huonoja puolia. Hyvä puoli on se, että sen avulla omaa asiaansa saa paremmin näkyväksi, mikä on aivan mahtavaa. Näkyvyyden myötä kuitenkin myös hyökkäykset kovenevat.

Miksi verkko ja digitalisaatio sitten aiheuttavat juuri naisille niin paljon haasteita? Eivätkö verkkovihaa koe kaikki?

Keskusteluissa ymmärretään huonosti se, että naisiin verkossa kohdistuva viha ei tapahdu tyhjiössä. Naiset kokevat syrjintää, ahdistelua, häirintää ja vähättelyä aivan kaikkialla. Siksi verkossa koetun vihan vaikutus moninkertaistuu.

Monesti naisille sanotaan, että älä ota sitä niin vakavasti. Ja varmaan onkin vaikea ymmärtää, miksi jonkun trollin vähättely tuntuu pahalta, jos on itse kasvanut ajattelemaan, että omaa mielipidettä halutaan kuulla. Mutta jos olet naisena – tai vähemmistön edustajana – oppinut siihen, että sinun kuuluu olla hiljaa, olet vähän tyhmä ja mielipiteilläsi ei ole väliä, häirinnän vaikutus on heti paljon suurempi. On ihan jäätävää tasapainottelua yrittää sanoa naisena tai vähemmistön edustajana verkossa yhtään mitään, kun vastaan tulee niin usein vähättelyä, haukkumista ja seksuaalisia uhkauksia. Tämä pelko johtaa myös itsesensuuriin.

Verkko aiheuttaa haasteita myös siksi, että monissa perheissä digiosaaminen on enemmän miesten käsissä ja miehet hallinnoivat perheen laitteistoja. Se vaikuttaa naisten kykyyn ymmärtää digitaalista ympäristöä, pitää huolta tietoturvasta ja suojella itseään. Kehittyvissä maissa myös verkkoonpääsyssä on suuria sukupuolittuneita eroja.

Voiko nainen voi suojautua verkkovihalta itse? Miten?

On tärkeää voimaannuttaa naisia kokemaan, että verkko on myös heidän tilansa ja sitä voi hallinnoida todella paljon. Se on vähän sama asia kuin autolla ajaminen: jos ei osaa ajaa eikä tunne sääntöjä, liikenne on turvatonta. Verkko ei ole sen kummempi paikka. Vastuu törttöilystä on tietysti sekä liikenteessä että verkossa tekijöillä.

On esimerkiksi monenlaisia yksityisyys- ja turvallisuusasetuksia, joiden avulla voi suojella itseään. Moniin asioihin voi vaikuttaa, kun määrittelee rajansa, priorisoi oman fiiliksensä ja osaa eri alustojen toiminnot. Jokaisella on oikeus omiin digitaalisiin rajoihin. Esimerkiksi itselläni on absoluuttinen sääntö: jos joku kiroilee minulle, estän hänet.

Mitä Suomen kaltaiset maat voisivat tehdä tukeakseen kehittyvien maiden naisihmisoikeuspuolustajien toimintaa verkossa?

Tällä hetkellä on hirveän vähän apumateriaaleja, jotka keskittyvät naisihmisoikeuspuolustajien todellisuuteen digimaailmassa. Olemassa olevat ovat usein yleisdigijärjestöjen tekemiä, eikä niissä aina ymmärretä naisten todellisuutta. Monesti yleisdigijärjestöt myös ovat miesten johtamia ja jopa naisvihamielisiä. Siksi tärkeintä olisi kehittää naisjärjestöjen digitaalista kapasiteettia, jotta ne pystyisivät paremmin verkostoitumaan, kampanjoimaan, hankkimaan tietoa ja tarjoamaan vertaistukea turvallisesti myös virtuaalimaailmassa. Näin pystyttäisiin tavoittamaan naisihmisoikeuspuolustajat mahdollisimman tehokkaasti ja lisäämään naisten omaa osaamista.