(IPS) -- Villieläinten lihaa arvostetaan ja kaupataan kautta Afrikan, mutta tutkijat varoittavat, että viidakkolihan syömisessä piilee terveysriskejä. Tuore tutkimus maaseutuyhteisöjen asenteista Itä-Afrikassa kertoo, että vaikka ihmiset ovat tietoisia vaaroista, he eivät piittaa niistä. Villieläinten lihan kysyntä on koronapandemian jälkeen vain kasvanut.

Tutkimuksen päärahoittajat olivat kansainvälinen karjatutkimusinstituutti ILRI ja kansainvälistä villieläinkauppaa kontrolloiva TRAFFIC. Tutkimustiedot kerättiin joulukuussa 2021 Kenian ja Tansanian raja-alueelta.

Niin sanottu viidakkoliha tai puskaliha (bushmeat) on yleiskäsite lihalle, joka saadaan luonnonvaraisista nisäkkäistä, matelijoista, sammakoista ja linnuista. Syötävät lajit ovat moninaisia: muun muassa apinoita, muurahaiskäpyjä, käärmeitä, piikkisikoja, antilooppeja, norsuja ja kirahveja.

Tutkimus paljasti, että koulutustaso pitkälti määrää sen, miten tietoinen ihminen on eläimistä ihmisiin siirtyvistä taudeista. Mitä korkeampi koulutus, sitä kirkkaampi tietoisuus tautiriskistä.

Lähes 80 prosenttia tutkimukseen haastatelluista ihmisistä oli saanut joukkotiedotusvälineistä tietoa koronaviruksesta. Tieto taudin syntyperästä ei vaikuttanut villieläinten lihan kulutukseen, ja jotkut kertoivat jopa lisänneensä sitä. Eniten syötiin sorkkaeläimiä, esimerkiksi antilooppeja, gaselleja ja hirviä. Lintuja ja jyrsijöitä syötiin hiukan vähemmän.

Tutkimusjohtaja Ekta Patel huomauttaa, että tutkimusta on syytä jatkaa Kenian kaupungeissa ja muilla maaseutualueilla. Viidakkolihan kysynnästä siellä ei ole riittävästi tietoa. Kenian ja Tansanian rajaseutu on tunnettu villieläinten lihan runsaasta kulutuksesta.

Metsästäjä voi törmätä taudinaiheuttajaan

Kahden kolmasosan tarttuvista taudeista arvioidaan alkujaan siirtyneen eläimistä ihmisiin. Hiv/aidsin uskotaan syntyneen Keski-Afrikan simpanssipopulaatioiden keskuudessa joskus 1900-luvun alkupuolella, koronaviruksen puolestaan epäillään hypänneen lepakosta ihmiseen vuonna 2019.

Eläinperäisten taudinaiheuttajien vaarat kasvavat Afrikassa, raportoi maailman terveysjärjestö WHO. Kymmenvuotiskautena 2012–2022 tartuntojen määrä kasvoi 63 prosenttia verrattuna edelliseen vuosikymmeneen.

Villieläinten lihan syöminen ei sinänsä sairastuta. Siksi taudin saamisen vaaraa on hankala hahmottaa.

”Zoonoottisen taudin riskit liittyvät viidakkolihan hankkimiseen ja valmistamiseen. Metsästyksen, nylkemisen ja ruuanlaiton yhteydessä ihmiset voivat joutua kontaktiin taudinaiheuttajien kanssa”, Patel sanoo.

Esimerkiksi ebolan puhkeaminen Kongossa on jäljitetty metsästäjiin, jotka olivat kosketuksissa apinanraatojen kanssa.

”Afrikkalaisilla on muitakin lihavaihtoehtoja”

Tutkija Martin Andimilen mielestä viidakkolihan kulutus pitäisi lopettaa.

”Uskon, että Afrikan ihmisillä on muitakin lihavaihtoehtoja. Jotkut viidakkolihan puolustajat sanovat hankkivansa sitä kulttuurisista syistä ja koska se on herkullista. Villieläinten hyödyntämistä ei kuitenkaan pystytä kontrolloimaan. Viidakkolihan kulutus pitäisi lopettaa, kunnes meillä on kunnolliset keinot säännellä sitä”, Andimile sanoo.

”Viidakkolihan kulutus vaikuttaa myös eläinlajeihin. Jotkut perheet syövät sitä päivittäin, vaikka se on laittomasti hankittua. Se on halvempaa kuin kotieläinten liha”, Andimile huomauttaa.

On joitakin viitteitä siitä, että viidakkolihan syönti vaikuttaa villieläinpopulaatioihin. On pelättävissä, että ilman korjaavaa toimintaa ihmiset syövät joitakin eläinlajeja sukupuuttoon. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton uhanalaisten lajien listalla on 1 194 afrikkalaista eläinlajia, joiden säilymistä metsästys uhkaa.

Keski-Afrikassa kaupataan vuosittain vähintään 5 miljoonaa tonnia viidakkolihaa. Arvioidaan, että Ranskaan, Sveitsiin, Belgiaan ja Britanniaan rahdataan vuosittain yli 1 000 tonnia villilihaa Afrikasta. Asiaa on kuitenkin tutkittu vain vähän, joten varmaa tietoakin on niukasti.

Tärkeä proteiinin lähde

Kaikki asiantuntijat eivät kieltäisi viidakkolihan käyttöä kokonaan.

”Villieläinten lihan hankkimista ja syömistä ei tulisi kieltää, sillä se olisi ristiriidassa luonnonsuojelualueiden kestävän käytön kanssa. Sen sijaan pitäisi mahdollistaa villilihan kestävä pyytäminen eli luoda parempaa sääntelyä ja vapaaehtoisia reilun villilihan standardeja”, Francis Vorhies Kansainvälisestä luonnonsuojeluliitosta sanoo.

Toinen liiton asiantuntija, Rogers Lubilo, huomauttaa, että viidakkoliha on tärkeä proteiinin lähde. Hänen mukaansa villieläinten kanssa rinta rinnan elävät paikallisyhteisöt haluaisivat käyttää viidakkolihaa niin kuin ovat ennenkin tehneet, turvautumatta laittomiin lähteisiin.

”On tarvetta investoida laillisen viidakkolihan markkinoille saamiseen. Kaupankäynti sillä on suurta ja tuottoisaa, ja jos se valjastettaisiin hyvällä sääntelyllä ja kontrollilla, siitä voisi tulla tärkeä osa luontotaloutta”, Lubilo pohtii.