Media kirjoitti Ukrainan pakolaiskriisistä viime vuonna yli viisi kertaa enemmän artikkeleita kuin maailman kymmenestä laiminlyödyimmästä pakolaiskriisistä, sanoo avustusjärjestö Norjan pakolaisneuvosto (NRC) uudessa raportissaan.

Se listaa vuosittain kymmenen maailman laiminlyödyintä pakolaiskriisiä. Tänä vuonna kärjessä ovat Burkina Faso, Kongon demokraattinen tasavalta, Kolumbia, Sudan ja Venezuela. Kriteereinä ovat rahoituksen puute, median huomion puute sekä kansainvälisten poliittisten ja diplomaattisten aloitteiden puute. 

Aseellisten ryhmien väkivalta on ajanut Burkina Fasossa lähes kaksi miljoonaa ihmistä pakolaiseksi, ja noin puolet maan väestöstä tarvitsee humanitaarista apua. Noin 800 000 ihmistä elää aseellisten ryhmien saartamana ilman peruspalveluita. Myös Kongossa sisäiset konfliktit ovat kärjistyneet, ja valtava määrä ihmisiä on paennut.

NRC kritisoi sitä, että samaan aikaan, kun Ukrainan sodasta kärsivien auttamiseksi ja pakolaisten vastaanottamiseksi on löytynyt rahaa, moni muu kriisi on jäänyt ilman. Avustusjärjestöt ovat varoitelleet asiasta sodan alkamisesta lähtien, ja nyt siitä on NRC:n mukaan tullut todellisuutta.

Esimerkiksi Afrikkaan suunnattiin viime vuonna 7,4 prosenttia vähemmän apua kuin edellisvuonna. Siinä, missä Ukrainaan on saatu kerättyä noin 90 prosenttia tarvitusta rahasta, keskimäärin humanitaarisen avun vetoomuksista vain runsas puolet saadaan kokoon. Jokaista Ukrainaa varten kerättyä dollaria kohti vain saatiin kerättyä vain 25 senttiä kymmenen muun kriisin torjumista varten, raportissa kerrotaan.

”Vaikuttava reaktio Ukrainan sodan aiheuttamaan kärsimykseen osoitti, mitä maailma voi tehdä avun tarpeessa olevien ihmisten eteen. Poliittinen toiminta ukrainalaisten puolesta on ollut vaikuttavaa ja nopeaa, rajat on pidetty auki, rahoitusta on ollut paljon ja mediahuomio laajaa. Valtaapitävien pitää osoittaa samaa humaaniutta niitä ihmisiä kohtaan, joita kohtaavat kriisit Burkina Fason ja Kongon kaltaisissa paikoissa”, vetoaa järjestön pääsihteeri Jan Egeland tiedotteessa.

Humanitaarinen apu oli kriisissä jo ennen Ukrainan sotaa, sillä konfliktit, ilmastonmuutos ja koronapandemia ovat lisänneet avun tarvetta joka tapauksessa ympäri maailman. Viime vuonna humanitaarisen avun vaje oli jo 22 miljardia dollaria.

”Se on valtava summa rahaa mutta ei enempää kuin eurooppalaiset käyttävät jäätelöön joka vuosi. Avunantajien on lisättävä tukeaan ja uusien avunantajamaiden on otettava lisää vastuuta”, Egeland sanoi.