Ukrainan pitää yhä tehdä mittavia ihmisoikeus- ja oikeusvaltiouudistuksia, jotta siitä voisi tulla EU:n jäsenmaa. Silti maan oikeusvaltiokehitys on edennyt yllättävän hyvin sodan aikanakin. Tämä kävi ilmi Diakonissalaitoksen, Ihmisoikeuskeskuksen ja Oikeusvaltiokeskuksen eilen keskiviikkona Helsingissä järjestämässä seminaarissa.

”Olen vaikuttunut siitä, miten riippumattomasti ihmisoikeusvaltuutettu toimii näinä aikoina, kun otetaan huomioon myös Ukrainan historia ja korruptoituneisuus. Valtuutettu toimii niin riippumattomasti kuin mahdollista, ja toimintaa on jatkettu sodan aikanakin. Se on hyvä merkki tulevaisuudenkin kannalta”, sanoi Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio.

Ihmisoikeuskeskus toimii eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteydessä. Se on ollut mukana tekemässä kansainvälisen verkostonsa kanssa selvitystä Ukrainan ihmisoikeusvaltuutetun kapasiteetista sodan aikana. 

Ihmisoikeudet ja laajemmin oikeusvaltioperiaatteen toteuttaminen Ukrainassa ovat ajankohtaisia kysymyksiä paitsi Venäjän hyökkäyksen vuoksi, myös siksi, että Ukraina hyväksyttiin viime kesänä EU:n hakijamaaksi.

Varsinaisia jäsenyysneuvotteluja ei ole vielä aloitettu, sillä sitä ennen Ukrainan pitää täyttää tietyt EU-komission vaatimukset. Niihin kuuluu esimerkiksi taistelu korruptiota ja rahanpesua vastaan, vähemmistöjen asemaa ja mediaa säätelevien lakien muuttaminen vastaamaan EU:n linjaa sekä sen varmistaminen, että perustuslakituomioistuimen tuomarit valitaan riippumattomasti.

Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola sanoi aiemmin tällä viikolla, että jos EU-komission Ukrainalta vaatimat uudistukset saadaan tehtyä, neuvottelut aloitetaan jo tänä vuonna. 

Sekä Rautio että Helsingin yliopiston yhteydessä toimivan Oikeusvaltiokeskuksen johtaja Tuija Brax ovat optimistisia uudistusten suhteen.

”Ukrainan ihmisoikeusvaltuutetusta on tullut sodan aikana yhä itsenäisempi, se uskaltaa puolustaa ihmisiä, toimii vallanjakoperiaatteen mukaan ja on vahva instituutio, mikä on ehkä tärkeintä, kun puhutaan oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien suojelusta”, Brax sanoi.

Ukraina myös on oikeusvaltioperiaatteen toteutumista seuraavalla 140 maan listalla sijalla 76 sodasta huolimatta. Esimerkiksi Unkari – jossa sotaa ei ole – on vain kolme pykälää korkeammalla, Brax muistutti. 

Hänen mukaansa EU:n pitää kuitenkin edelleen painostaa Ukrainaa ihmisoikeuksien edistämisen suhteen. 

”Koulutusjärjestelmä ei ole tasa-arvoinen, ja Ukrainassa on paljon korruptiota. Tutkinnon voi ostaa. On esimerkiksi paljon ihmisiä, jotka kutsuvat itseään asianajajiksi, mutta ovat tuskin koskaan avanneet lakikirjaa”, Brax sanoi.

Hänen mukaansa tuomarien valintaprosessin riippumattomuuden varmistamisessa on tapahtunut edistystä, mutta työtä on yhä tehtävä. 

”Tavoitteena täytyy olla, että Ukraina tekee työtä ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, yhteiskunnan avoimuuden puolesta ja korruptiota vastaan aivan kuten kaikki muutkin EU-maat. Siksi sen tulee ottaa EU:n vaatimukset vakavasti.”

Sosiaaliset oikeudet kanteluiden ykköslistalla

Ukrainan ihmisoikeusvaltuutettu, viime vuoden heinäkuussa tehtävässään aloittanut Dmytro Lubinets, vastaa Ukrainassa kaikista ihmisoikeuksiin liittyvistä asioita aina lapsen oikeuksista syrjimättömyyteen, tiedonsaantiin ja maan sisäisiin pakolaisiin. Valtuutetulle voi jättää kanteluita oikeuksien täyttämättä jättämisestä.

Valtuutetun valitsee Ukrainan parlamentti, mutta se ei muuten sekaannu valtuutetun toimintaan, vakuutti seminaarissa puhunut valtuutetun edustaja Mikhailo Spasov.

”Sotatilanne on vaikuttanut jokaiseen ihmiseen ja meille tulee toki paljon valituksia. Mutta toisaalta hätätilalaki ei ole muuttanut mitään. Meidän kantamme on, että ihmisoikeuksia pitää suojella aina eivätkä ne nuku koskaan.”

Valtuutettu on hänen mukaansa saanut viime vuoden aikana yli 42 000 kantelua. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kanteluita on tullut yli 34 000. Ne koskevat esimerkiksi ihmisten mahdollisuuksia saada sosiaalitukia ja toisaalta myös tietoa esimerkiksi hallituksen rahankäytöstä. Kanteluita tehdään myös maan sisäisten pakolaisten asemasta.