Maailman yhdeksän ydinasevaltiota ovat jatkaneet asearsenaalinsa modernisointia, ja monet niistä ottivat viime vuonna käyttöön uusia asejärjestelmiä. Samaan aikaan toimintavalmiiden ydinaseiden määrä maailmassa on kasvanut, kertoo Tukholman rauhantutkimusinstituutti Siprin tänään julkaistussa vuosikirjassaan. 

Sen mukaan riski siitä, että valtiot käyttävät vihamielisyyksien vuoksi ydinaseita, on kasvanut ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan. 

”Näinä korkeiden geopoliittisten jännitteiden ja epäluottamuksen aikana, kun viestintäkanavat ydinasevaltioiden välillä tuskin toimivat, virhearviointien, väärinymmärrysten sekä onnettomuuksien riskit ovat kohtuuttoman suuret. Ydinasediplomatia on välittömästi palautettava ja kansainvälistä ydinasekontrollia vahvistettava”, sanoo Siprin johtaja Dan Smith tiedotteessa.

Ydinaseita on Isolla-Britannialla, Kiinalla, Ranskalla, Venäjällä, Yhdysvalloilla, Intialla, Pakistanilla, Pohjois-Korealla ja Israelilla. Näistä viisi ensimmäistä on sitoutunut ydinsulkusopimuksessa ydinaseiden vähentämiseen, mutta ne näyttävät olevan menossa yhä kauemmas sitoumuksistaan, Sipri sanoo.

Yhteensä maailmassa oli tammikuussa noin 12 512 ydinkärkeä, joista 9 576 oli toimintavalmiita. Kokonaismäärä väheni viime vuodesta, mutta toimintavalmiiden ydinaseiden määrä kasvoi 86:lla.

Lähes 90 prosenttia ydinaseista kuuluu Venäjälle ja Yhdysvalloille. Niiden arsenaalin koko on pysynyt suhteellisen samanlaisena viime vuoteen verrattuna, mutta molemmissa maissa ydinaseisiin liittyvä läpinäkyvyys on heikentynyt sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Sipri kertoo.

Kiinan ydinasearsenaali kasvoi, ja sen odotetaan yhä kasvavan. Myös Ison-Britannian odotetaan kasvattavan varastojaan, ja Ranska on jatkanut kolmannen sukupolven ydinsukellusveneen sekä ohjusten kehittämistä.

Intia ja Pakistan näyttävät laajentavan arsenaalejaan, Pohjois-Korea priori soi ydinaseet turvallisuusstrategiassaan ja myös Israelin uskotaan modernisoivan ydinaseitaan. 

Sipri on huolissaan myös siitä, että Venäjä on jäädyttänyt osallistumisensa START-ohjelmaan, joka on rajoittanut sen ja Yhdysvaltain ydinaseiden määrää. Se kuitenkin muistuttaa, että geopoliittiset jännitteet olivat kasvaneet jo pitkään ennen Venäjän hyökkäystä.

”Olemme ajautumassa yhteen ihmiskunnan historian vaarallisimmista aikakausista. On välttämätöntä, että maailman hallitukset löytävät tapoja tehdä yhteistyötä rauhoittaakseen geopoliittisia jännitteitä, hidastaakseen asekilpaa sekä selvitäkseen ympäristön romahduksen pahenevista vaikutuksista ja maailman nälästä”, Smith sanoo.