Hallitusohjelman asevelvollisuuskirjaukset ovat löperöä vanhan toistoa

Juuri julkaistun Petteri Orpon hallituksen ohjelman kirjaukset asevelvollisuuden kehittämisestä lähinnä toistavat parlamentaarisen komitean vuonna 2021 tekemiä ehdotuksia. Ohjelman mukaan: ”Hallitus kehittää siviilipalvelusjärjestelmää tarkoituksenmukaisemmaksi parlamentaarisen työryhmän raporttia hyödyntäen ja kytkien palveluksen nykyistä selkeämmin kokonaisturvallisuuden toimintamalliin.” Lisäksi ”hallitus mahdollistaa siviilipalvelushenkilöstön käyttämisen väestönsuojelutehtäviin.”

Vaikka kirjaukset ovat vielä hyvin epämääräisellä tasolla, Aseistakieltäytyjäliitto on huolissaan mahdollisuudesta, että kokonaisturvallisuuden nimissä tiettyjä työpalveluspaikkoja alettaisiin asettaa etusijalle toisiin nähden. Tämä voisi johtaa pahimmassa tapauksessa sekä palvelusvelvollisten että palveluspaikkojen kannalta turhauttaviin tilanteisiin. 

Liiton mielestä kuitenkin niin kauan kuin pakkoon perustuvaa siviilpalvelusjärjestelmää halutaan ylläpitää, on kaikkien etu että sivarit saavat itse valita palveluspaikkansa laajasta valikoimasta erilaisia vaihtoehtoja. Siviilipalveluksen uudistamista on selvitetty kokonaisturvallisuuden ja kriisivarautumisen näkökulmista useita kertoja viimeisten parinkymmenen vuoden aikana, ilman että mitään konkreettisia tarpeita palveluspaikkojen keskittämiseen tai rajaamiseen on pystytty osoittamaan. 

Lisäksi hallitus suunnittelee ohjelmansa mukaan koko ikäluokan pakottamista kutsuntoihin. Tämä ei luonnollisestikaan ratkaise asevelvollisuuteen liittyvää sukupuolten epätasa-arvoa, vaan jopa alleviivaa sitä: joka toiselle kutsuntojen osallistujalle sitä seuraa määräys pakolliseen palvelukseen, joka toiselle kyseessä on vain infotilaisuus. Yhteistä kutsuntapäivää on perusteltu muun muassa siitä näkökulmasta, että sillä olisi positiivinen vaikutus nuorten hyvinvointiin - kuinka tarkkaan ottaen, on toistaiseksi jäänyt epäselväksi. Lisäksi on kyseenalaista, että nuorten hyvinvointia käytetään perusteena armeijan markkinoinnin vahvistamiselle.

Hallituksen ehdotusten sijaan Aseistakieltäytyjäliitto kannattaa asevelvollisuusjärjestelmän kehittämistä ihmisoikeuselinten linjausten mukaisesti. Siviilipalvelusta pitäisi lyhentää, sotilaallista maanpuolustusta edustavat tahot tulisi sulkea ulos siviilipalvelusta käsittelevistä työryhmistä ja elimistä ja kutsuntojen yhteyteen pitäisi lisätä merkittävästi nykyistä paremmin tiedotusta aseistakieltäytymisoikeudesta ja asepalveluksen suorittamisen vaihtoehdoista. Koko järjestelmää tulisi kehittää vapaaehtoisuuden suuntaan luopumalla totaalikieltäytyjien vapausrangaistuksista.