Pelko, häpeä ja vaientaminen tekevät sateenkaari-ihmisten kokeman kidutuksen tunnistamisesta ammattilaisillekin vaikeaa

Suomen suurimman ihmisoikeustapahtuman Helsinki Priden teemana on tänä vuonna Riemu ja kapina. Riemua, iloa ja ylpeyttä moninaisuudesta, ja kapinaa ja tahtoa taistella ihmisoikeuksien sekä yhdenvertaisuuden puolesta. Suomessa monet seksuaalisuuteen ja sukupuolten moninaisuuteen liittyvät oikeudet ovat edenneet oikeaan suuntaan viime vuosina ja vuosikymmeninä. Yhdenvertaisuuden saralla riittää silti tehtävää meillä Suomessakin.

Ympäri maailmaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt joutuvat edelleen pelkäämään henkensä edestä. Sateenkaarivähemmistöön identifioituminen on kriminalisoitu edelleen noin 70 maassa, ja saattaa olla kuolemanrangaistuksen uhalla rangaistavaa. Joissakin maissa on myös lakeja, jotka rajoittavat sananvapautta seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden aiheista puhuttaessa.

Kidutus on aina rikos ja ihmisoikeusloukkaus

”Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskuksessa on 30 vuoden kokemus kidutettujen pakolaistaustaisten henkilöiden kuntouttamisesta. Sateenkaarevat kidutuksen uhrit ovat yksi selkeä potilasryhmä”, kertoo projektipäällikkö Lotta Carlsson.

Kidutus on ihmisyydelle merkittävin ja perustavanlaatuisin ihmisoikeusloukkaus. Se on vakava rikos, joka kielletään sekä Suomen rikoslaissa että kansainvälisessä oikeudessa. Kidutus jättää ihmiseen useimmiten pysyvät henkiset ja fyysiset jäljet. Kuntoutuminen on mahdollista, mutta tie on pitkä.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden kidutus ilmenee monin ihmisyyttä loukkaavin tavoin. Näiden tekojen tarkoituksena on aiheuttaa uhreille pelkoa, häpeää ja vaientamista, ylläpitäen väkivallan ja sortamisen kierrettä.

”Joissain kulttuureissa esimerkiksi lesboja on hyväksyttyä ”korjata” raiskaamalla. Tämä ns. corrective rape eli korjaava tai parantava raiskaus on yksi irvokas esimerkki sateenkaari-ihmisten kohtaamasta väkivallasta ja hyväksytystä kiduttamisesta”, Carlsson sanoo.

Pelko, häpeä ja vaientaminen tekevät sateenkaarevan kidutuksen tunnistamisesta vaikeaa

Henkilön alttiuteen kidutukselle vaikuttavat useat toisiinsa liittyvät tekijät. Yhteiskunnan syvälle juurtuneet ennakkoluulot ja syrjivät asenteet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan ruokkivat suvaitsemattomuutta ja väkivaltaa. Oikeusjärjestelmät, jotka kriminalisoivat samaa sukupuolta olevien parisuhteet tai ei-binääriset sukupuoli-identiteetit, altistavat yksilöt edelleen hyväksikäytölle, koska heistä tulee valtion hyväksymän syrjinnän kohteita. Riittämätön oikeudellinen suoja jättää usein tekijät rankaisematta, mikä mahdollistaa väkivallan kierteen jatkumisen.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kaltoinkohtelu täyttää useimmiten kidutuksen tunnusmerkit, ja siinä yhdistyvät monet sosiaaliset ja rakenteelliset tekijät.

”Näiden tekojen tarkoituksena on aiheuttaa uhreille pelkoa, häpeää ja vaientamista, ylläpitäen väkivallan ja sortamisen kierrettä”, Carlsson sanoo.

Tämä kaikki tekee seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvän kidutuksen erityisen haastavaksi tunnistaa.

Uusi hanke kouluttaa pakolaisia työssään kohtaavia ammattilaisia tunnistamaan kidutuksen

Kansainväliset sopimukset sitovat myös Suomea sateenkaarevien kidutuksen uhrien tunnistamisessa ja avustamisessa. Vaikka monilla osa-alueilla tilanne Suomessa on parempi kuin muualla, näiden ihmisten asema on edelleen haavoittuva. Erityisesti kidutettuihin turvapaikkaa hakeviin kohdistuu lisäpainetta heidän kulttuurisen tai etnisen taustansa johdosta, minkä vuoksi he tarvitsevat erityistä tukea ja suojelua.

Diakonissalaitos aloitti keväällä Istanbulin protokolla -koulutushankkeen, jonka tavoitteena on parantaa kidutuksen uhrien oikeusturvaa kouluttamalla pakolaisia työssään kohtaavia ammattilaisia. EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston osarahoittamassa hankkeessa tuotetaan myös Istanbulin protokollan uudistettu painos suomenkielisenä. Painos on laajempi, ja käsittelee muun muassa kidutettujen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kohteeksi joutuneiden seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten tilannetta.

Diakonissalaitos on Suomen suurimman ihmisoikeustapahtuman Helsinki Priden virallinen kumppani. Maanantaina 26.6. vietetään YK:n kansainvälistä päivää kidutuksen uhrien puolesta. Suomi on sitoutunut YK:n kidutuksen vastaisessa yleissopimuksessa kieltämään kaikenlaisen kidutuksen, mutta myös järjestämään kidutuksen uhrien kuntoutuksen oikeudenmukaisella tavalla. Diakonissalaitos on kuntouttanut kidutettuja tänä vuonna 30 vuoden ajan.