Trooppista, luonnontilaista sademetsää hävisi viime vuonna 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021, vaikka maailman maat ovat sitoutuneet metsäkadon vähentämiseen, käy ilmi tuoreista tilastoista. 

Yhdysvaltalaisen World Resources Institute -tutkimuslaitoksen (WRI) julkistamien tietojen mukaan niin sanottua primäärimetsää eli luonnontilaista, alkuperäistä sademetsää hävisi yhteensä 4,1 miljoonaa hehtaaria, noin 11 jalkapallokentällistä minuutissa.

Metsäkato tuotti 2,7 gigatonnia hiilidioksidipäästöjä, mikä on saman verran kuin Intian vuotuiset fossiilisten polttoaineiden aiheuttamat päästöt.

Tilastot ovat pettymys, sillä 145 maata lupasi vuoden 2021 Glasgow’n ilmastokokouksessa pysäyttää metsäkadon ja lisätä metsiä vuosikymmenen loppuun mennessä. 

”Glasgow’n rohkeiden lupausten jälkeen olimme toivoneet tähän mennessä näkevämme merkkejä siitä, että olisimme päässeet pahimman yli metsäkadossa. Emme näe tätä merkkiä vielä, ja itse asiassa menemme väärään suuntaan”, sanoo WRI:n metsäohjelman asiantuntija Frances Seymour Mongabay-ympäristöuutissivuston haastattelussa.

Metsää katosi määrällisesti eniten niissä kahdessa maassa, joissa trooppista metsää on muutenkin eniten, Brasiliassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa.

Brasilia menetti metsää 1,8 miljoonaa hehtaaria, suurimman osan siitä Amazonilla. Presidentti Jair Bolsonaron kaudella metsäkato on kiihtynyt, sillä ympäristönsuojelua ja alkuperäiskansojen oikeuksia on heikennetty. Toiveissa on, että uuden preisdentin Luis Inácio Lula da Silvan aikana trendi muuttuu, mutta se ei ole helppoa, WRI arvioi.

Kongo puolestaan menetti metsää yli puoli miljoonaa hehtaaria. Metsää raivataan etenkin kasvavan väestön ruuantuotantoa varten. 

Prosentuaalisesti eniten metsäkato kiihtyi Ghanassa, Boliviassa ja Angolassa, kaikissa yli 50 prosenttia. Laskua taas oli eniten Indonesiassa, Costa Ricassa ja Kiinassa, kaikissa vähintään 60 prosenttia.

Jos tarkastellaan maailman koko metsäpeittoa ja otetaan huomioon myös sellainen metsä, johon on jo kajottu, sekä istutettu metsä, metsäkato väheni 10 prosenttia, mikä johtuu etenkin metsäpaloista johtuvien tuhojen vähenemisestä, analyysissä kerrotaan.