Venäjä ilmoitti viime viikolla vetäytyvänsä Mustanmeren viljasopimuksesta, joka on mahdollistanut viljanviennin Ukrainasta ympäri maailmaa sodan aikana. Ukraina on maailman mittakaavassa merkittävä viljanviejä, ja viljasopimuksen ansiosta maasta on viety lähes 33 miljoonaa tonnia ruokaa, josta yli puolet kehittyviin maihin, kuten esimerkiksi Intiaan, Bangladeshiin, Keniaan, Libyaan ja Egyptiin.

”Sopimus on ollut äärimmäisen tärkeä globaalin ruokakriisin hillitsemisessä ja jos viljanvienti Ukrainasta estyy, siitä kärsii eniten kaikkein köyhimmässä asemassa olevat maat ja ihmiset. Samalla Ukrainan taloudelle äärimmäisen tärkeä tulonlähde uhkaa kuivua kokoon”, kuvaa Finnfundin ekonomisti Nea Tiililä tiedotteessa.

Ukrainan viljanvienti keskeytyi hyökkäyssodan alkaessa, kun Venäjän laivasto saartoi Ukrainan satamat Mustallamerellä. Ukraina, Venäjä, Turkki ja YK solmivat heinäkuussa 2022 väliaikaisen Mustanmeren viljasopimuksen, jolla taattiin turvalliset viljan laivakuljetukset sodasta huolimatta. Viljasopimuksen ansiosta ennätyksellisen korkeaksi noussutta ruuan hintaa saatiin laskettua ja vakautettua.

”Viimeisimpien tilastojen mukaan ruuan hinnat olivat juuri laskeneet lähes neljänneksen sodan aiheuttaman piikin jälkeen. Nyt ruuanhintojen kohoamiselle ja ruokapulan lisääntymiselle on taas suuri riski”, sanoo Tiililä.

Globaalia ruokakriisiä pahentaa ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus ja parhaillaan käynnissä oleva El Niño -ilmiö, joka on lämmittää merivettä ja ilmastoa. Yhdessä ne aiheuttavat sään ääri-ilmiöitä ympäri maailmaa sekä merkittäviä häiriöitä maatalouteen ja ruuantuotantoon. Maailman ruokaohjelman arvion mukaan vuonna 2023 noin 780 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä, joista lähes 350 miljoonaa kärsii merkittävästä ruokapulasta.

Maailmalla Venäjä on tuomittu laajasti viljasopimuksen purkamisesta ja köyhien maiden ruokakriisin käyttämisestä geopoliittisena välineenä. 

”Sadat miljoonat ihmiset tulevat näkemään nälkää ja joutuvat maksamaan Venäjän toimien seuraukset”, kommentoi myös YK:n pääsihteeri Antonio Guterres. 

Venäjä sanoo palaavansa sopimukseen, jos länsi on suostuu sen vaatimuksiin, kuten esimerkiksi Venäjän maatalouspankin sanktioiden lieventämiseen.

Hyökkäykset Odessan satamakaupunkiin ja viljavarastoihin pahentavat kriisiä

Venäjä on aiemminkin keskeyttänyt viljasopimuksen esimerkiksi viime lokakuussa, mutta palasi takaisin siihen muutamaa päivää myöhemmin. Tällä kertaa Venäjä on Mustanmeren viljasopimuksesta irtauduttuaan kuitenkin lisännyt hyökkäyksiä Ukrainan eteläisiä satamakaupunkeja vastaan.

Pommitusten kohteena on heinäkuun 18. päivästä lähtien ollut erityisesti maan kolmanneksi suurin kaupunki Odessa. Venäjä pyrkii näin puuttumaan Ukrainan maataloustuloihin tuhoamalla maan hallussa olevat satamat.

Venäjä on syyttänyt Ukrainan käyttävän vilja-aluksia asekuljetuksiin ja on julistanut kaikki alueella liikkuvat alukset sotilaskohteiksi. Samalla se on tuhonnut yksittäisillä iskuilla viljavarastoja, joissa on menetetty jopa 60 000 tonnia viljaa.

”Viljasopimuksen jatko ilman Venäjän mukanaoloa on mahdollista, mutta haastavaa”, toteaa Tiililä.

Viljakuljetukset Mustanmeren läpi ovat vaarallisia ilman Venäjän hyväksyntää. Viljan vienti Ukrainasta EU:n kautta on puolestaan hyvin haastavaa jo pelkästään logistisista syistä.