(IPS) -- Maailman siirtolaisuusjärjestö IOM:n mukaan naisten osuus kansainvälisestä muuttoliikkeestä on kasvamassa. Naiset myös matkustavat yhä suuremmassa määrin itsenäisesti etsimässä uusia mahdollisuuksia tai yhdistymistä perheen kanssa tai auttaakseen kotimaahan jääneitä sukulaisiaan.

Maastamuuton naisistuminen vaikuttaa lähtömaissa merkittävästi väestörakenteeseen, talouteen, kulttuuriin ja sukupuolten välisiin suhteisiin. Niin on myös Kuubassa.

Kuubasta lähtö oli filologi Ana Iraidalle tuskia tuottava päätös. Hän jättäisi taakseen perheen ja ystävät, ja matkatavaroissa kulkisi toivon rinnalla pelko matkan vaaroista.

”Palkkani kahdesta työstäni oli riittämätön. Halusin vaurastua ja auttaa vanhempiani. En myöskään halunnut saada lasta maassa, jossa on työn takana ostaa kaikki tarpeellinen kertakäyttövaipoista saippuaan ja ruokaan”, Ana Iraida, 33, selittää.

Hän ei halua tulla mainituksi koko nimellään, kuten eivät muutkaan tähän juttuun haastatellut.

Myytyään asuntonsa Havannassa Ana Iraida lensi viime vuoden joulukuussa Nicaraguaan. Ystäviltään lainaamillaan rahoilla hän matkasi maitse Meksikoon ja sieltä Yhdysvaltain rajalle. Tällä hetkellä hän elää Texasin Houstonissa.

”Matka oli stressaava. Minut olisi voitu ryöstää, raiskata tai jopa murhata. Pari vuotta sitten, kun lentokentät avattiin koronapandemian jälkeen, muutamat naapurissa asuneet naiset lähtivät maasta eikä heistä sen jälkeen ole kuultu mitään”, Ana Iraida kertoo. ”Pelkäsin myös, että minut pidätettäisiin ja lähetettäisiin takaisin Kuubaan. Sitten olisin koditon ja lisäksi velkainen.”

Talouskriisi ajaa lähtemään

Ana Iraida on yksi arviolta 300 000 kuubalaisesta, jotka muuttivat maasta vuonna 2022. Heistä noin 250 000 pyrki Yhdysvaltoihin, joka on suurin kuubalaissiirtolaisten vastaanottajamaa.

Maastamuuttoa Kuubasta kiihdyttävät paheneva talouskriisi, Yhdysvaltain taloussaarron tiukentuminen, palkkojen ja eläkkeiden ostovoiman hiipuminen ja pula perushyödykkeistä. Vuonna 2011 aloitetut uudistukset valtion nykyaikaistamiseksi eivät ole onnistuneet toiveiden mukaisesti.

Kuuban maastamuuttouudistus vuosikymmen sitten helpotti maasta lähtemistä. Kuubalaiset saivat oikeuden viettää ulkomailla 24 kuukautta menettämättä kansalaisuuttaan tai maahan jäänyttä omaisuuttaan.

Kuuban virastolaitoksen maastamuuttokatsauksen mukaan suurin osa väliaikaista ulkomailla oleskelulupaa hakevista on naisia. Miehet taas ovat enemmistönä niistä, jotka haluavat muuttaa ulkomaille pysyvästi.

Maastamuutto ongelmanratkaisuna

Naisille tärkeä muuton motiivi on perheen auttaminen. Tutkijat ovatkin kehottaneet kiinnittämään enemmän huomiota muuttoliikkeen naisistumisen ja hoivataakan suhteeseen. Kuubassa maastamuutto itsessään on muodostunut hoivaan liittyvien ongelmien täydentäväksi selviytymisstrategiaksi. Naisten siirtyessä ulkomaille hoivaajien määrä kuitenkin pienenee.

”Muutin Ecuadoriin seitsemän vuotta sitten. Kaksi lastani ovat syntyneet täällä. Työni mahdollistaa minulle rahan, lääkkeiden ja muiden tuotteiden lähettämisen Kuubaan. Ilman lähetyksiäni vanhemman sisareni olisi hyvin vaikea pitää huolta 80-vuotiaasta dementiaan sairastuneesta isästäni”, Betsy, 38-vuotias opettaja kertoo.

Kuubalaiset naiset käyttävät ilmaiseen hoivatyöhön viikossa keskimäärin 14 tuntia enemmän kuin miehet. Noin kaksi kolmasosaa hoivaa tarjoavista on naisia, ja useimmat heistä ovat yli 50-vuotiaita. Hoivaa tarvitsevistakin yli puolet saisi sitä mieluiten naisilta.

Kuubalaisen ikäihmisten asioihin keskittyneen Cuido60 -järjestön toimitusjohtaja Elaine Acostan mielestä maastamuuton naisistumista pitäisi tutkia enemmän ja asiasta tulisi virittää kansallinen keskustelu.

”On huutava tarve nopeuttaa ja syventää rakenteellisia uudistuksia, jotta maastamuutto lakkaisi olemasta arkipäivästä selviytymisen strategia ja jotta saisimme riittävät resurssit asianmukaisen sosiaalipolitiikan hoitoon väestön ikääntyessä”, Acosta toteaa.