YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi eilen kansainvälisten joukkojen lähettämisen jengiväkivallan kourissa olevaan Haitiin.

Yhdysvaltain ja Ecuadorin muotoileman päätöslauselman puolesta äänesti neuvoston 15 jäsenestä 13. Venäjä ja Kiina pidättäytyivät äänestämästä. 

Mandaatti kestää vuoden, ja tavoitteena on saada hallintaan kriittinen infrastruktuuri ja liikennekeskukset, kuten lentokenttä, satamat, koulut ja sairaalat.

”Tämä on enemmän kuin vain äänestys, se on solidaarisuuden osoitus kärsivälle väestölle”, iloitsi Haitin ulkoministeri Jean Victor Geneus YK:n uutiskeskuksen mukaan.

Jengeillä on ollut Haitissa pitkään valtaa, ja niitä ovat käyttäneet hyväkseen myös maan poliittiset johtajat ja muu eliitti. Tilanne on kuitenkin kärjistynyt sen jälkeen, kun maan presidentti Jovenel Moisë murhattiin kesällä 2021. Nyt jengeillä on hallussaan suurin osa pääkaupunki Port-au-Princestä. 

Ne kidnappaavat, raiskaavat ja tappavat siviilejä, keräävät laittomia veroja ja pitävät pääteitä hallussaan. YK:n mukaan maassa on tänä vuonna raportoitu yli 3 000 murhaa ja yli 1 500 kidnappausta. Noin puolet väestöstä kärsii nälästä ja noin 200 000 ihmistä on paennut väkivaltaa.

Kansainvälisiä joukkoja pyysi alun perin maan pääministeri Ariel Henry viime syksynä. Monet maat ovat kuitenkin olleet haluttomia ottamaan vastuuta operaatiosta.

Kenia ilmoitti elokuussa, että se voi johtaa operaatiota ja lähettää Haitiin tuhat poliisia. Myös Jamaika, Antigua ja Barbuda sekä Bahamasaaret ovat ilmoittaneet voivansa lähettää henkilökuntaa. Yhdysvallat on luvannut 100 miljoonan dollarin edestä logistista tukea, mutta ei henkilökuntaa, kertoo uutistoimisto Reuters.

Operaatio herättää kuitenkin myös epäilyksiä. Haitilla on traumaattinen siirtomaahistoria, ja ulkomaiden sotkeutumisella sen asioihin on ollut vain harvoin hyviä seurauksia. Viimeisin yritys oli YK-operaatio MINUSTAH, joka oli maassa vuosina 2004–2017. Sitä syytettiin seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja väkivallasta, ja sen sotilaat toivat maahan myös koleran vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen.

Uusi operaatio ei olisi varsinainen YK-operaatio, mutta riskit ovat samantyyppiset. Esimerkiksi The New Humanitarianin haastatteleman Haitin ihmisoikeusverkosto RNDDH:n johtajan Pierre Espérancen Haitin poliittinen kriisi pitäisi ratkaista ensi, muuten operaatio voi kääntyä itseään vastaan. Ongelmana on hallinnon puute, rankaisemattomuus, oikeuksien puute sekä valtion viranomaisten ja poliisin yhteydet jengeihin, hän sanoi.

”Joukkojen sijasta Haitin ystävien pitäisi auttaa maatamme neuvottelemaan ensin poliittinen sopimus, jossa olisi tiekartta oikeuksiin, hallintoon ja rankaisemattomuuden lopettamiseen. Valitettavasti maat, jotka haluavat näitä joukkoja, yrittävät antaa meille vain kosmeettisia ratkaisuja”, hän sanoi.

Epäilyksiä herättää myös se, että Kenian poliisi on varsin tunnettu väkivallasta esimerkiksi mielenosoittajia kohtaan. Lisäksi pääministeri Henryä ei ole valittu vaaleilla, vaan hän otti vallan maassa Moisën kuoleman jälkeen.

Operaation lähettämisen ajankohtaa ei vielä tiedetä, vaan YK etsii parhaillaan henkilökuntaa, välineitä ja rahaa sen toteuttamiseksi. Kenian parlamentin puolestaan pitäisi lähiaikoina äänestää joukkojen lähettämisestä.