Noin 57 prosenttia maailman köyhimmistä maista joutuu leikkaamaan julkisia menojaan seuraavien viiden vuoden aikana. Summa nousee yhteensä yli 229 miljardiin dollariin, laskee Oxfam-järjestö.

Syynä on maiden velkaantuminen. Nykyisillä ehdoilla matalan tulotason maat sekä alemman keskitulotason maat joutuvat käyttämään korkoihin ja velkojen takaisinmaksuun päivittäin lähes puoli miljardia dollaria vuoteen 2029 mennessä.

Kokonaisia maita uhkaa konkurssi. Köyhät maat käyttävät jo nyt neljä kertaa enemmän rahaa velkojen takaisinmaksuun kuin terveydenhuoltoon, järjestö varoittaa.

Raportti julkaistiin tällä viikolla järjestettävän Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) vuositapaamisen alla. Kokous on meneillään Marokon Marrakechissa. Sitä ei ole järjestetty Afrikan mantereella 5 vuoteen.

Kokouksissa on tarkoitus keskustella muun muassa velkakriisistä sekä lisäresurssien hankkimisesta kestävän kehityksen edistämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä köyhyyden vähentämiseen. Oxfamin mukaan nykykeinot eivät siihen riitä.

”Maailmanpankki ja IMF palaavat Afrikkaan ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin saman epäonnistuneen viestin kanssa: leikatkaa menojanne, irtisanokaa julkisen sektorin työntekijöitä ja maksakaa velkanne valtavista inhimillisistä kustannuksista huolimatta. Niiden pitää näyttää, että ne pystyvät aidosti muuttumaan kasvava eriarvoisuuden kääntämiseksi”, sanoo Oxfamin väliaikainen toiminnanjohtaja Amitabh Behar tiedotteessa.

Oxfamin raportin käsittelemissä maissa elää yhteensä 2,4 miljardia ihmistä. 

Järjestö muistuttaa myös, että velkakriisistä huolimatta rikkaat rikastuvat. Esimerkiksi Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella rikkaimman 0,05 prosentin vauraus on kasvanut vuodesta 2019 lähtien 75 prosenttia. Jos yli viiden miljoonan dollarin omaisuutta verotettaisiin viisi prosenttia, sillä tuplattaisiin Egyptin terveysbudjetti ja Jordanian koulutusbudjetti, järjestö sanoo.

Muun muassa YK:n kehitysohjelma, järjestöt sekä kansainväliset rahoituslaitokset ovat varoitelleet uudesta velkakriisistä jo pidempään. Tilannetta pahentavat esimerkiksi koronapandemian sekä ruuan ja polttoaineen hinnan nousun seurauksena nousseet lainakustannukset.