Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on julkaissut uusia todisteita siviileihin kohdistuneista iskuista Gazassa. Siviiliuhreja aiheuttaneet iskut pitäisi tutkia sotarikoksina, se vaatii.

Amnesty esitteli perjantaina todisteita viidestä sotarikoksen tunnusmerkit täyttävästä Israelin iskusta, jotka ovat tapahtuneet sen jälkeen, kun väkivalta kärjistyi lokakuun 7. päivänä. 

Tuolloin Israelin saartamalla Gazan kaistalla valtaa pitävä ääriliike Hamas hyökkäsi Israeliin ja tappoi yli 1 400 ihmistä, joista suuri osa siviilejä. Hamas otti myös noin 200 panttivankia. Se on jatkanut myös raketti-iskuja Israeliin. Amnesty, muut ihmisoikeusjärjestöt sekä kansainvälinen yhteisö ovat todenneet Hamasin iskut siviilejä vastaan sotarikoksiksi.

Israel on käynnistänyt hyökkäyksen jälkeen massiivisen vastaiskun Gazaan. Amnestyn tutkijat haastattelivat viidestä iskusta selviytyneitä sekä niiden todistajia, analysoivat satelliittikuvia, valokuvia ja videoita lokakuun 7. ja 12. päivän välisenä aikana.

Iskut osuivat asuinrakennuksiin, pakolaisleiriin ja torille. Joissakin iskuissa kuoli kokonaisia perheitä, järjestö kertoo. 

Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaan sodassa on vältettävä kaikin keinoin siviiliuhreja eikä siviileihin saa kohdistaa tarkoituksella iskuja, vaan siviili- ja sotilaskohteet on eroteltava toisistaan. Amnestyn mukaan Israel ei ole noudattanut sääntöjä. Sen mukaan Israel on useissa tapauksissa iskenyt siviilikohteisiin, joiden lähistöllä ei ole ollut sotilaskohteita. Se ei ole myöskään aina varoittanut siviilejä tulossa olevasta iskusta, jotta nämä voisivat paeta.

Yhdessä tapauksessa heti hyökkäyksen ensimmäisen päivän iltana Israelin joukot iskivät kolmikerroksiseen asuinrakennukseen Gaza Cityn al-Zeitounin kaupunginosassa. Iskussa kuoli 15 al-Dosin perheen jäsentä, joista seitsemän lapsia. Nuorin uhri oli 1,5-vuotias.

”Kaksi pommia putosi yhtäkkiä rakennuksen katolle ja tuhosi sen. Vaimoni ja minä selvisimme, koska olimme ylimmässä kerroksessa. Hän on 9. kuukaudella raskaana ja synnytti al-Shifan sairaalassa päivää hyökkäyksen jälkeen. Koko perheemme on tuhottu”, sanoi Mohammad al-Dos Amnestyn tutkijoille.

Perhe ei saanut armeijalta varoitusta, eivät myöskään naapurit. Alueella ei ollut sotilaskohteita. Mikäli Israel hyökkäsi rakennukseen tietäen, että paikalla on vain siviileitä, kyseessä olisi sotarikos. Myös summittaiset hyökkäykset, joissa siviileitä ja sotilaskohteita ei erotella, ovat sotarikoksia, Amnesty muistuttaa.

Toisessa tapauksessa isku osui torille Jabalian pakolaisleirillä. Armeijan mukaan tarkoituksena oli osua moskeijaan, jossa oli ollut Hamasin jäseniä. Satelliittikuvien mukaan lähistöllä ei kuitenkaan ollut moskeijaa. 

Amnesty vaatii Israelia lopettamaan hyökkäykset ja päästämään humanitaarisen avun Gazaan. Se vaatii myös Hamasia lopettamaan siviileihin kohdistuvat iskut ja vapauttamaan panttivangit. 

”Viisi esiteltyä tapausta hädin tuskin raapaisevat pintaa siitä kauhusta, jota Amnesty on dokumentoinut, ja kuvastavat niitä tuhoisia vaikutuksia, joita Israelin ilmapommituksilla on Gazassa. Israelin laiton saarto on tehnyt Gazasta 16 vuoden ajan maailman suurimman ulkoilmavankilan. Kansainvälisen yhteisön on toimittava nyt, jotta siitä ei tulisi valtavaa hautausmaata”, sanoo Amnestyn pääsihteeri Agnès Callamard tiedotteessa.

Amnesty toivoo myös, että kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) tutkisi tapahtumat. Israel ei ole tuomioistuimen jäsen, mutta Palestiina on, ja tuomioistuimen syyttäjä on myös sanonut, että sillä on toimivaltaa tutkia tapaukset. ICC on jo aiemmin avannut tutkinnan alueen tilanteesta.

Palestiinalaisten terveysministeriön mukaan Israelin iskuissa on tähän mennessä kuollut ainakin 4 651 ihmistä. Lisäksi tuhansia on loukkaantunut ja yli tuhannen ruumiit yhä kateissa.