(IPS) -- Lokakuun 4. päivänä Pakistanin viranomaiset määräsivät yli miljoona paperionta afganistanilaispakolaista poistumaan maasta. Muuten heitä odottaa joko karkotus tai vankila.

Ilmoitus on herättänyt syvää huolta sadoissatuhansissa naisissa ja tytöissä, jotka saapuivat maahan talibanien otettua vallan Afganistanissa vuonna 2021.

Naiset ovat vedonneet Pakistanin hallitukseen, jotta se sallisi heidän jäädä ja jatkaa opiskeluaan.

”Toivomme, että viranomaiset ovat armeliaita ja sallivat meidän jatkaa työskentelyämme täällä. Palautus  Afganistaniin altistaisi meidät brutaalille kohtelulle”, tammikuussa Afganistanin Nangraharin maakunnasta Pakistanin Peshawariin saapunut Mushtari Bibi, 35, kertoo.

Tuhannet lähtivät

Bibin lisäksi tuhannet afganistanilaisnaiset jättivät kotimaansa, kun Taliban-hallinto kielsi naisilta työnteon joulukuussa 2022.

”En ole huolissani vain omasta elämästäni. Kaksi tytärtäni käy täällä koulua, sillä talibanit kielsivät naisilta myös koulutuksen”, Bibi selittää.

Hän on myös anonut turvapaikkaa tai sijoitusta johonkin kolmanteen maahan, mutta YK:n pakolaisjärjestön ja paikallisen kansalaisjärjestön yhdessä toteuttama prosessi on hidas.

Bibi ompelee vaatteita elannokseen ja elää sukulaistensa luona.

Pakistan on ollut pakolaisille hyvä

Pakistanissa on 2,18 miljoonaa rekisteröityä Afganistanin pakolaista. Yli miljoonalla ei ole voimassaolevia henkilöasiakirjoja.

Naisten lisäksi talibaneja on paennut entisiä sotilaita, ihmisoikeusaktivisteja, laulajia ja muusikkoja. Joillakin on ollut viisumit, mutta useimmat ovat ylittäneet rajan Pakistaniin ilman mitään matkustusasiakirjoja.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n tiedottaja Qaiser Khan Afridi kiittää Pakistania siitä, että se on jo vuosikymmeniä ollut hyvä pakolaisten isäntämaa.

”UNHCR arvostaa Pakistanin vieraanvaraisuutta ja anteliaisuutta. Kansainvälisen yhteisön pitäisi vastata samalla mitalla”, Afridi sanoo.

Pakolaisjärjestön mukaan pakolaisten paluun täytyy aina olla vapaaehtoista, jotta turvaa etsivien suoja taataan.

”UNHCR on valmis tukemaan Pakistania kehittämään mekanismin, jolla rekisteröidään ja hallitaan maan alueella olevia kansainvälisen turvan tarpeessa olevia ihmisiä”, Afridi vakuuttaa.

Ei ikinä takaisin

Karkotusilmoitus huolettaa afganistanilaisia opiskelijoita, opiskelija, joka toivoo itseään kutsuttavan Spogmayksi, kertoo. Afganistanissa hän opiskeli Heratin yliopistossa tietojenkäsittelyä. Nyt hän jatkaa opintoja yksityisessä oppilaitoksessa.

”Isäni myi omistuksensa Heratissa pilkkahintaan, kun talibanit aloittivat naistenvastaiset toimensa. Me tulimme Peshawarin lähelle Nowsheraan ja elämme sinne jo aiemmin asettuneiden sukulaistemme luona”, parikymppinen Spogmay selittää.

”Isäni elättää itsensä myymällä vihanneksia. Afganistaniin palaaminen tarkoittaisi, että meidät lähetetään kivikaudelle, sillä naisilta on kielletty koulutus ja työ. Mitä muuta tekisimme kuin istuisimme joutilaina kotona? Arvostamme isäntäyhteisöjemme vieraanvaraisuutta ja odotamme valtiolta samaa”, Spogmay huomauttaa.

College-opiskelija Noor Mashal, 17, kertoo, ettei aio ikinä palata Afganistaniin. Hän poistui
 maasta jatkaakseen opiskeluja.

”Koko maailma tietää, mikä on talibanien maine ihmisoikeuksien, varsinkin naisten ihmisoikeuksien kunnioittajana. Pakistanissa naiset tekevät töitä ja tytöt käyvät kouluissa, joita on myös slummialueilla. Sekin on paljon paremmin kuin Afganistanissa”, Mashal sanoo.

”Terroristit on lyötävä mutta naiset säästettävä”

Pakistanin toimitusministeristön sisäministeri Sarfaraz Ahmed Bugti kertoi lokakuussa, että tammikuusta lähtien maassa on tehty 24 terroristihyökkäystä, ja niistä neljässätoista mukana on ollut Afganistanin kansalaisia.

Yli puolet pakolaisista elää Khyber Pakhtunkhwan maakunnassa lähellä Afganistania.

Talibanien tiedottaja Zabihullah Mujahid epäilee väitteitä, että pakolaiset aiheuttaisivat Pakistanissa turvallisuusongelmia. Mujahid luonnehtii Pakistanin käytöstä afganistanilaispakolaisia kohtaan mahdottomaksi hyväksyä, ja vaatii maan hallitusta harkitsemaan karkotuksia uudelleen.

”Jos pakolaiset ovat maassa vapaaehtoisesti, Pakistanin tulisi sietää heitä”, Mujahid sanoo.

Myös kansalaisjärjestöt ja tutkijat vaativat hallitusta pyörtämään päätöksensä.

”Hallituksen tulee lyödä terroristit rautaisella kädellä mutta säästää naiset. Kaikki tietävät, että useimmat Afganistanista lähteneet naiset ovat lähteneet talibanien vihamielisyyden vuoksi. Elämä kotimaassa ei ollut enää elämisen arvoista. On äärimmäinen ihmisoikeuksien loukkaus, jos heidät palautetaan pakolla tai heitetään vankilaan”, peshawarilainen valtiotieteiden opettaja Rahim Khan sanoo.

Pakistanin ihmisoikeuskomissio vaatii, että pakolaisten oikeus suojaan, terveydenhoitoon ja lakineuvontaan turvataan. Afganistanilaispakolaisten asuma-alueita on eräiden tietojen mukaan jyrätty maan tasalle ja asukkaat mielivaltaisesti karkotettu. Komissio tuomitsee teot.

Uskonnollispoliittisen Jamiat Ulemai Islam -puolueen johtaja Maulana Fazlur Rehmankin vastustaa afganistanilaisten palautuskampanjaa.

”Niitäkin, joiden paperit ovat kunnossa, häädetään. Meillä ei ole varaa kiristää välejä naapuriemme kanssa. On perustettava Pakistanin ja Afganistanin yhteinen komissio ratkaisemaan asia”, Rehman sanoo.