”Kukaan ei odottanut, että tilanne heikkenisi tällä tavoin. Yleensä Palestiinan poliittisen tilanteen voi jollakin tavalla ennustaa pahenevan tai rauhoittuvan. Mutta tämä on ollut todella shokki”, kuvailee Wahbeh Asfour. 

Asfour johtaa Itä-Jerusalemin YMCA:n eli nuorisojärjestö NMKY:n kuntoutusohjelmaa. Hänen pitäisi olla ohjelman päätoimipisteessä Betlehemin liepeillä sijaitsevassa Beit Sahourissa, mutta tiesulkujen, tarkastuspisteiden, väkivallan ja yleisen epävakauden takia sinne ei nyt pääse, ainakaan kovin helposti. 

Sen jälkeen, kun Gazassa valtaa pitävä äärijärjestö Hamas hyökkäsi Israeliin lokakuun 7. päivänä ja tappoi 1 400 ihmistä, tilanne myös Israelin miehittämällä Länsirannalla on kiristynyt.

YK:n raporttien mukaan Israelin armeija on lisännyt Länsirannan tiesulkuja ja tarkastuspisteitä, jotka vaikeuttavat ihmisten pääsyä koteihinsa ja työpaikoillensa. Koteja on tuhottu ja satoja ihmisiä on joutunut pakenemaan. 

Tuoreimpien tilastojen mukaan 158 ihmistä on kuollut, heistä suurin osa ratsioiden, pidätysoperaatioissa syntyneiden kahakoiden tai mielenosoitusten yhteydessä. Kuolleista ainakin on 44 lapsia. Lisäksi noin 2 400 on loukkaantunut. Yli 2 200 ihmistä on palestiinalaisen vankijärjestön mukaan pidätetty. Israel sanoo ratsioillaan etsivänsä äärijärjestöjen jäseniä.

”Hyökkäykset ja sotilasoperaatiot ovat päivittäisiä, ja niitä tapahtuu kaikkialla niin päivänvalossa kuin yölläkin. Länsirannalla on meneillään hiljainen sota. Kaikkien silmät ovat nyt Gazassa, ja se ansaitseekin sen, mutta sota ei ole vain Gazassa”, Asfour sanoo. 

YK on huolissaan myös israelilaisten siirtokuntalaisten hyökkäysten kiihtymisestä. Niitä on dokumentoitu 222, ja niissä on kuollut ainakin kahdeksan ihmistä.

Uhriluvut ovat toista luokkaa kuin Gazassa, jossa Israelin vastahyökkäyksessä on arvioitu kuolleen yli 10 500 ihmistä. Asiantuntijat pitävät tilannetta silti vakavana. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen Quincy Institute -ajatushautomon tutkija Paul R. Pillar varoittaa analyysissään, että samalla, kun Gazan sodan leviämistä pelätään, sota on jo levinnyt Länsirannalle. 

Nuorten hyvinvointi kärsii

Länsirannan tilanne on ollut epävakaa jo pitkään. Israel on miehittänyt sitä sekä siihen kuuluvaa Itä-Jerusalemia vuodesta 1967 ja asuttanut sinne kansainvälisen oikeuden vastaisesti noin 700 000 omaa kansalaistaan siirtokuntiin. Miehitys on viime vuosina syventynyt, mikä on näkynyt etenkin lisääntyneinä pidätyksinä ja ratsioina sekä palestiinalaisten kahakoina Israelin joukkojen kanssa. Viime vuonna palestiinalaisia kuoli eniten sitten vuoden 2015. 

Miehitys on jättänyt jälkensä etenkin nuoriin, sillä heidän tulevaisuudennäkymänsä ovat synkät. YMCA:ssa huomattiin jo vuonna 1989, palestiinalaisten ensimmäisen intifadan jälkeen, että väkivalta on heikentänyt nuorten mielenterveyttä.

Silloin perustettiin kuntoutusohjelma, joka tavoittaa nykyisin vuosittain 800–1 000 nuorta. Sitä tukee suomalainen sisarjärjestö Suomen NMKY, joka on osa kansainvälistä YMCA:n liikettä. Kristillistaustainen nuorisojärjestö on muslimivoittoisella Länsirannalla hyvin tunnettu. 

Kuntoutusohjelmassa autetaan etenkin väkivallassa vammautuneita, syntymästään vammaisia sekä pidätyksen kokeneita nuoria normaaliin elämään. Alaikäisten pidätykset ovat Israelin miehittämällä Länsirannalla yleisiä; syynä voi olla esimerkiksi kivien heittely sotilaita kohti. Monelle kokemus on traumaattinen, sillä nuoria voidaan pitää pidätettynä pitkiäkin aikoja.

Kuntoutusohjelmassa nuorille annetaan psykososiaalista tukea ja heitä autetaan esimerkiksi opintojen tai töiden pariin. Samalla pyritään torjumaan nuorten katkeroitumista ja kiinnostumista ääriliikkeistä. YMCA:lla on myös rauhantekijöiden ryhmiä, joissa etsitään rakentavia keinoja parantaa omaa elinympäristöä ruohonjuuritasolla. Se ei ole valtiollisen tason rauhantyötä, mutta ohjelman toivotaan saavan nuoret ymmärtämään, että yhteiskuntaan voi vaikuttaa myös ilman väkivaltaa.

Monen nuoren kanssa oli päästy pitkälle, mutta sodan alku on heikentänyt nuorten hyvinvointia jälleen, kertoo ohjelman koordinaattori Sandy Jarayseh.

”Monien kanssa joudutaan aloittamaan uudelleen nollasta. He kertovat surusta, pelosta ja unettomuudesta. He ovat huolissaan tilanteesta ja sen vaikutuksista tulevaisuuteensa. Lapset pelkäävät, että heidät pidätetään uudelleen. Moni, joka haaveili töihin pääsystä, ei ole voinut jatkaa ammattikoulutusta. Tämä epävakaus vaikuttaa heidän mielenterveyteensä ja hyvinvointiinsa”, Jarayseh sanoo.

Asfour ja Jarayseh uskovat, että väkivallan jälkiä tullaan korjaamaan pitkään. Pelkona on, että nuoret katkeroituvat ja alkavat ajatella, että väkivalta on ratkaisu. 

Tällä hetkellä nuoriin on tärkeintä valaa toivoa, Jarayseh sanoo.

”Psykososiaalinen tuki on nyt tärkeää. On hyvin tärkeää, että he kokevat, että tämä loppuu joskus ja että he voivat jatkaa elämäänsä. Yritämme auttaa heitä ajattelemaan positiivisesti.”

Tulitauko tarvitaan

Asfourin ja Jarayseh'n ajatukset ovat Länsirannan nuorten lisäksi myös Gazassa, jonne ei ole onnistuttu saamaan tulitaukoa. YK:n tulitaukoa vaatineessa päätöslauselmaäänestyksessä moni maa, myös Suomi, äänesti tyhjää. Yhdysvallat taas on sanonut, että tulitauko auttaisi Hamasia järjestäytymään uudelleen.

”En oikein tiedä, mitä sanoa. Aiemmin ajattelimme, että kansainvälinen yhteisö ei näe, mitä Gazassa tapahtuu. Mutta nyt kuvat Gazasta tavoittavat kaikki, eikä valitettavasti mitään tapahdu”, Jarayseh toteaa.

Hän ja Asfour toivovat, että Israel painostettaisiin tulitaukoon.

”Emme halua menettää toivoa, mutta tämä on epäoikeudenmukaista. 10 000 ihmistä on kuollut, heistä 4 300 lapsia. Jos suomalaiset joutuisivat todistamaan tällaista, miltä heistä tuntuisi? Se, mitä tapahtuu, tapahtuu vastoin kaikkea ihmisyyttä”, Asfour sanoo.