(IPS) -- Vuonna 1995 Bala Amerasekaran perusti Sierra Leonen pääkaupungin lähistölle simpanssien suojelualueen, jossa nykyään asuu 100 simpanssia. Tacugaman alue suojelee simpansseja ihmisiltä, mutta samalla se suojelee ihmisiä simpanssien mahdollisesti levittämiltä taudeilta.

”Vähintään 75 prosenttia ihmisten tarttuvista taudeista on saanut alkunsa eläimissä. On hyvin mahdollista, että kun seuraava covid-19:n kaltainen tauti ilmestyy globaaliksi terveysuhkaksi, se on ensin syntynyt eläimissä ennen kuin se on siirtynyt ihmisiin”, Tuftsin yliopiston eläinlääketieteen tarttuvien tautien osaston apulaisprofessori Hellen Amuguni selittää.

Sri Lankassa syntyneen Amerasekaranin suojeluinto on kuitenkin hiipumassa, sillä häntä masentaa ihmisten massiivinen tunkeutuminen turva-alueelle. Metsää tuhotaan ja samalla nakerretaan suojeluohjelman onnistumisen mahdollisuuksia.

”Minusta alkaa tuntua, että olen haaskannut 28 vuotta elämästäni. Tämä paikka ei ole enää turvassa”, Amerasekaran huokaa.

Länsi-Afrikalla on pitkä toistuvien eläinperäisten kulkutautien historia. Vakavin oli vuonna 2014 alkanut ebola-virusepidemia. Tauti levisi nopeasti valtioiden rajoista piittaamatta ja Guineassa, Liberiassa ja Sierra Leonessa kuoli yhteensä runsas 11 000 ihmistä.

Vuonna 2018 julkaistu tutkimus ebolan taloudellisesta ja sosiaalisesta taakasta arvioi taudin hinnaksi yli 50 miljardia Yhdysvaltain dollaria.

Taudin synty jäljitettiin yhteen tapahtumaan: guinealainen kaksivuotias poika todennäköisesti sai tartunnan leikkiessään lepakkojen kotipuun alla.

Sen jälkeen luonnon monimuotoisuuden ja varsinkin luonnonvaraisten eläinten elinympäristöjen varjelu on ymmärretty esteeksi taudinaiheuttajien siirtymiselle eläimistä ihmisiin. Silti metsurit, metsästäjät, kauppiaat ja laittomat rakentajat uhkaavat alueen lähes kaikkia metsiä ja villieläinten elinympäristöjä.

Esimerkiksi Länsi-Afrikan Ylä-Guinean metsä on kutistunut 84 prosenttia alkuperäisestä, lähinnä maanviljelyksen, kaupallisen puunkaadon, puuhiilen polttamisen ja ihmisasutusten leviämisen vuoksi. Metsä ulottuu Guineasta ja Sierra Leonesta Liberian, Norsunluurannikon ja Ghanan kautta Togoon.

Tunkeutujien suosikkialue

Sierra Leonessa useat tiheät metsät ovat monien uhanalaisten villieläinten kotiseutuja, mukaan lukien 6 000 simpanssia. Metsäkato koettelee kaikkia, mutta erityisen paljon Golan metsää, joka on menettänyt metsäpeitettään 4,18 prosenttia vuosittain. Menetys johtuu ennen muuta riisinviljelyn lisääntymisestä metsäalueella.

Tacugaman suojelualue on pikkuruinen pala metsää, vain noin 40 hehtaaria. Alue on silti metsään tunkeutujien suosikkikohteita, sillä se sijaitsee vain neljänkymmenen minuutin ajomatkan päässä pääkaupunki Freetownista. Noin 30 prosenttia Tacugamasta on jo joutunut hyvin verkostoituneiden ja vaikutusvaltaisten rakentajien valtaamaksi.

”Viime vuonna tänne tuli sotilaita suojelemaan simpanssien turva-aluetta. Siitä huolimatta sotilaat ovat osallisina jokaisessa uudessa maanvaltauksessa”, Amerasekaran viittaa syvään juurtuneeseen korruptioon.

Yksi terveys

Koronapandemian jälkeen eläinperäisten tautien torjunnassa niin sanottu yhden terveyden lähestymistapa (One Health) on lisännyt suosiotaan. Siinä tunnustetaan ihmisten, eläinten ja ympäristön terveyden keskinäinen yhteys ja korostetaan integroitua lähestymistapaa minkä tahansa terveyskriisin ehkäisyssä, mutta erityisesti eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien kanssa.

Kautta Länsi-Afrikan onkin meneillään lukuisia suuria hankkeita, joissa eri alojen asiantuntijat työskentelevät yhdessä estääkseen uudet tautien loikat eläimistä ihmisiin.

Tacugaman simpanssien rauhoitusalue torjuu yhdessä paikallisten yhteisöjen kanssa myös muita sademetsässä eläviä eläinlajeja uhkaavia vaaroja. Rauhoitusalueen virkailijat auttavat yhteisöjä näiden omaakin hyvinvointia kohentavien ja metsän hyödyntämistä rajoittavien hankkeiden toteuttamisessa.

Hankkeisiin kuuluu karjan kasvatusta, suoriisiviljelmien ja polttopuutaimitarhojen perustamista, ruuanlaiton energiatehokkuuden kohentamista ja lasten koulutusohjelmia.

Metsämaan hallitsematon rakentaminen ja valtaaminen muodostaa vakavan uhan kaikille näille toimille. Suurin vaara koituu ihmisten ja eläinten välisen turvavälin kutistumisesta.

Ebola verottaa myös simpansseja

Vaikka vuoden 2014 ebolan puhkeamisesta syytettiin lepakkoja, myös simpanssit voivat aiheuttaa uuden ebolaepidemian, sillä nekin voivat saada ebolavirustartunnan. Itse asiassa ebola on suuri syypää simpanssipopulaatioiden vähenemiseen kautta Afrikan. Kun ihminen on kosketuksissa sairastuneen simpanssin tai sen ruumiinnesteiden kanssa, tappava sairaus voi siirtyä ihmiseen.

Kaikki valvomaton simpanssien käsittely, mukaan lukien pyydystys joko lemmikiksi myytäväksi tai syötäväksi, mahdollistaa taudin puhkeamisen. Metsästäjä tai pyydystäjä ei voi tietää, onko simpanssi saanut ebolaviruksen. Simpanssin luontaisen ympäristön suojeleminen sekä apinoiden omassa ympäristössään pysymisen takaaminen varjelee simpanssien ohella myös ihmisiä tappavilta taudinaiheuttajilta.

Monen länsiafrikkalaisen mielestä Länsi-Afrikka voisi ottaa oppia itäafrikkalaisista naapureistaan, jotka näyttävät esimerkkiä luomalla turvallisen etäisyyden ihmisten ja eläinsuojelualueiden välille.

”Katsokaa Ruandaa tai Keniaa, niin näette, että missä on eläinten suojelualue, siellä on kahden-kolmen kilometrin puskurialue”, Bala Amerasekaran sanoo.