YK:n jäsenmaat alkavat työstää kansainvälisen veroyhteistyön sopimusta, jonka toivotaan jakavan päätösvaltaa tasaisemmin kehittyvien maiden ja rikkaiden maiden välillä.

Asiasta äänestettiin viime viikolla YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa. Äänet jakautuivat 125 puolesta ja 48 vastaan. Nigerian ja muiden Afrikan maiden esitystä kannattivat pääasiassa Aasian ja Latinalaisen Amerikan maat. Myös esimerkiksi Kiina ja Venäjä äänestivät esityksen puolesta.

Monet rikkaat maat, kuten Suomi ja muut EU-maat, taas vastustivat. Sen sijaan esimerkiksi Norja ja Islanti pidättäytyivät äänestämästä.

”Lopputulos on siltä osin pettymys, että Suomi ja lähes kaikki muut länsimaat asettuivat kansainvälisten veronkiertäjien ja -välttelijöiden, eivätkä globaalin etelän valtioiden puolelle. Tämä osoittaa konkreettisesti sen, mikä maailmassa on pielessä: länsimaat käyttävät kyseenalaisesti valta-asemaansa, eivätkä ole valmiita demokraattiseen päätöksentekoon, johon kaikilla mailla on yhtäläinen mahdollisuus osallistua”, sanoo kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon kestävän talouden asiantuntija Outi Hakkarainen tiedotteessa.

Kansainvälisissä veroneuvotteluissa sovitaan esimerkiksi veronkierron ja aggressiivisen verovälttelyn kaltaisista kysymyksistä. Tällä hetkellä niitä käydään rikkaiden maiden johtaman OECD:n johdolla. Siksi kehittyvät maat ovat kaivanneet muutosta.

Käytännössä veroyhteistyölle haetaan samankaltaista YK:n alaista puitesopimusmenettelyä kuin esimerkiksi ilmastokysymysten kohdalla.

Esimerkiksi Tax Justice Network -järjestöverkosto on arvioinut, että maailma menettää vuosittain 480 miljardia dollaria verotuloina veronkierron takia. Suurin osa tappioista osuu korkeamman tulotason maihin, mutta kehittyvissä maissa vaikutukset ovat vakavammat.