Suomen nuorten ilmastodelegaatit ovat YK:n eilen päättyneen ilmastokokouksen jäljiltä sekä helpottuneita että pettyneitä.

Hanna Höijer ja Akseli Rouvari olivat vajaat kaksi viikkoa ilmastoneuvotteluiden polttopisteessä Dubaissa. He edustivat Suomen nuorisoa osana Suomen virallista valtuuskuntaa. 

Kokouksessa saatiin keskiviikkona aikaan historiallisena pidetty loppulausuma (pdf), joka kehottaa maailman maita sitoutumaan ainakin jollakin tasolla luopumiseen fossiilisista polttoaineista – ensimmäistä kertaa koko YK:n 28-vuotisen ilmastokokousprosessin aikana.

”Fiilikset ovat aika ristiriitaiset. En ole tyytyväinen, mutta samaan aikaan on helpottunut olo ja voin taas hengittää. Tämä oli iso askel oikeaan suuntaan”, Höijer sanoo.

YK:n vuosittain järjestettävä ilmastokokous oli tänä vuonna tavallistakin dramaattisempi. Merkit olivat aluksi optimistiset, sillä toiveissa oli, että tällä kertaa kokouksessa sovitaan myös fossiilisista polttoaineista luopumisesta, mikä on ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta keskeinen, ellei kaikkein keskeisin kysymys.

Maanantaina toivo kuitenkin romahti, kun isäntämaa Arabiemiirikunnat esitteli loppuluonnoksen, jonka mukaan fossiilisia polttoaineita vain vähennettäisiin, ja sekin olisi vain yksi vaihtoehto. Taustalla oli Saudi-Arabia, Kiinan ja Intian kaltaisten maiden lobbaus. Uhkana oli kokouksen päättyminen tuloksettomana.

Lopullinen versio nuijittiin kasaan lopulta keskiviikkona aamulla. Kyseessä on kompromissi: lausuma ”kehottaa”, ei vaadi, maita siirtymään pois fossiilisista polttoaineista energiajärjestelmässä ja toimimaan niin, että vuonna 2050 maailma on hiilineutraali. Se vaatii myös uusiutuvan energian kapasiteetin kolminkertaistamista ja energiatehokkuuden kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä.

Vaikka päätös on historiallinen, kriitikoiden mukaan siinä on paljon porsaanreikiä. Pienet saarivaltiot ovat kritisoineet sitä erityisesti, ja ne ovat kertoneet, etteivät ne olleet edes ehtineet paikalle, kun lopullinen versio hyväksyttiin.

Kritiikkiä on tullut myös siitä, että luonnoksessa ei ole esitetty selkeää aikataulua fossiilisista polttoaineista luopumiselle. Loppulausuma mainitsee myös ”siirtymävaiheen polttoaineet”, mitä on pidetty lupana käyttää maakaasua.

Myös Rouvarin ja Höijerin mielestä loppulausuma jättää liikaa mahdollisuuksia käyttää fossiilisia polttoaineita. He olisivat toivoneet enemmän kunnianhimoa rikkailta mailta.

”Meillä länsimailla, jotka olemme tuottaneet historiallisesti valtaosan päästöistä ja joilla on pääomaa, tutkimustietoa ja teknologiaa, pitäisi olla kyllä paljon isompi kunnianhimo. Jos maailman on tarkoitus olla hiilineutraali vuonna 2050, kyllä EU:n pitäisi olla sitä jo paljon aiemmin”, Rouvari toteaa.

Myöskään ikuisesta kiistakapulasta, ilmastorahoituksesta, ei saatu tarkkoja kirjauksia. Toisaalta yhtenä kokouksen onnistumisista on pidetty sitä, että jo alkumetreillä hyväksyttiin rahasto, josta on tarkoitus korvata kehittyville maille ilmastonmuutoksen aiheuttamia vahinkoja. Rikkaat maat ovat luvanneet sinne rahoitusta tähän asti noin 700 miljoonaa dollaria, mitä pidetään kuitenkin riittämättömänä.

Nuoret yksimielisiä

Höijer ja Rouvari olivat kokouksessa nuorten ilmastodelegaatin tittelillä. Ilmastodelegaatit valitsee nuorisoalan kattojärjestö Allianssi. Kaksivuotisen kauden aikana heidän tehtävänään on viedä ilmastokokouksessa eteenpäin nuorten kantoja. 

Nuoret muodostavat merkittävän ryhmän ilmastoneuvotteluissa. Esimerkiksi nuorten viralliseen ilmastokannanottoon oli kerätty mielipiteitä yli 150 maasta yli 700 000 nuorelta. Siinä vaadittiin esimerkiksi fossiilisista luopumista, uusien hiili-, öljy- ja kaasuprojektien rahoittamisen lopettamista ja sitoutumista uusiutuvaan energiaan.

Nuorten mielipiteet ovat eri puolilla maailmaa varsin yhteneväiset, Höijer ja Rouvari sanovat. Esimerkiksi öljyvaltioiden nuoret kannattavat fossiilisista polttoaineista luopumista siinä, missä muutkin. 

Samaa sanoo ugandalainen Albert Okullo, joka osallistui Dubain kokoukseen lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin kautta. Hän on aktiivinen myös Planin suomalaisten ja ugandalaisten nuorten ilmastoryhmässä ja työskentelee Growth Care Uganda -järjestön nuorisoprojektissa, jossa muun muassa koulutetaan nuoria terveyteen ja ilmastonmuutokseen liittyvistä kysymyksistä.

”Nuorilla on yhteiset tavoitteet ja puhumme samaa kieltä. Yritämme varmistaa, että meidät otetaan päätöksentekoon mukaan, sillä jonakin päivänä olemme nykyisten johtajien paikalla. Joissakin paikoissa nuorten mahdollisuuksia osallistua rajoitetaan ja joitakin on jopa pidätetty”, hän muistuttaa.

Okullolle ilmastonmuutos on jo tätä päivää. Hänen kotiseudullaan Pohjois-Ugandassa satokaudet ovat heikentyneet ja säästä on tullut yhä vaikeammin ennustettavaa. 

”Pari vuotta sitten meillä oli kuivuutta ja sadot epäonnistuivat. Sen jälkeen köyhyys on lisääntynyt. Lapset ovat joutuneet keskeyttämään koulun ja nuorten mahdollisuudet ovat aiempaa huonommat, sillä maatalous on tärkeä työllistäjä. Muualla maassa taas on ollut tulvia ja maanvyörymiä”, hän kuvailee.

Inhimillisiä päätöksiä

Nuorisoedustajille osallistuminen ilmastokokoukseen on tarjonnut paitsi mahdollisuuden vaikuttaa, myös oppia lisää ilmastodiplomatiasta. Höijer kertoo, että häntä yllätti se, kuinka inhimillisestä prosessista lopulta on kyse: päätöksiä tehdään univajeessa ja rankan paineen alla, ja se vaikuttaa lopputulokseen.

”Ihmiset, joita vituttaa, väsyttää tai joilla on intohimoa tai innostusta, tekevät näitä päätöksiä täällä yhdessä. On tavallaan pelottavaa, että niin äkkipikaiset ja impulsiiviset olennot kuin ihmiset tekevät päätöksiä ihmishengistä, mutta se antaa toivoa siitä, että asioihin voi vaikuttaa. Loppujen lopuksi suurin osa ihmisistä yrittää tehdä parhaansa”, hän sanoo.

Höijer ja Rouvari pääsivät näkemään myös läheltä eri maiden johtajia ja tapaamaan myös kokouksen ristiriitaisena pidettyä puheenjohtajaa, Arabiemiirikuntien kansallisen öljy-yhtiön toimitusjohtajaa Sultan al-Jaberia.

Tämä on väittänyt, etteivät vaatimukset fossiilisista polttoaineista luopumisesta perustu tieteeseen. Arabiemiirikuntien on kerrottu myös suunnitelleen öljykauppojen järjestelemistä kokouksen aikana.

”On tosi vaikea tietää, mikä on kulissia ja mikä ei. Ensin Arabiemiirikuntien toimet olivat positiivinen yllätys, mutta ensimmäinen luonnos oli ihan järkyttävä takapakki, mikä osoittaa, ettei Arabiemiirikunnat toiminut ihan puhtain sydämin. On vaikea analysoida, mitä isäntämaa on oikeasti puuhannut”, Höijer toteaa.

Kyynisyys uhkaa

Dubain kokouksen onnistumisista huolimatta näyttää siltä, että maapallon lämpeneminen on karkaamassa yli katastrofaalisena pidetyn 1,5 asteen rajan. Joidenkin tutkijoiden mukaan se saattaa ylittyä jo tällä vuosikymmenellä.

Nuorilla on silti toivoa, ainakin vähän. 

”Kokouksen menestystä ei mitata välittöminä tuloksina, vaan kyse on siitä, että kaikki maat sitoutuvat toimiman kokouksen jälkeenkin. Jos epäonnistumisia tulee, nuorten menettävät luottamuksensa globaaliin johtajuuteen. Olen kuitenkin optimistinen sen suhteen, että asiat muuttuvat”, Okullo sanoo.

Nyt edessä on vaikein vaihe: päätösten toteuttaminen.

”Paperilla asiat ovat hyvällä mallilla, mutta moni nuori on kyyninen: mitä sitten, ne ovat vain sanoja paperilla. Ainoa lääke nuorten kyynisyyteen ja epätoivoon on se, että please, osoittakaa luulomme vääriksi. Tähän mennessä meille ei ole annettu syytä luottaa päättäjiin. Työtä riittää, jotta nuoret saisivat luottamusta takaisin puhumattakaan siitä, että planeetta pelastuisi”, Höijer vetoaa.

”Me joudumme elämään päätösten seurausten kanssa. Vaikka ylätasolla päätökset voivat tuntua abstrakteilta, tässä puhutaan ihmishengistä ja siitä, kuinka paljon ihmisiä kuolee luonnonkatastrofeihin”, Rouvari muistuttaa.