Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa
Ihmisoikeusjärjestöiltä täystyrmäys EU:n uudelle turvapaikkasovulle – ”Historiallisen huono”
EU aikoo torjua siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden tuloa käsittelemällä hakemuksia nopeutetusti rajalla, lisäämällä datankeruuta ja soveltamalla poikkeusoloissa tiukempia sääntöjä.
- Kuva: Thijs ter Haar / CC BY 2.0 DEED.
Ihmisoikeusjärjestöt kritisoivat Euroopan parlamentin, komission ja jäsenmaiden eilen alustavasti hyväksymää pakettia maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta.
”Tämä sopimus lähettää Euroopan turvapaikkalainsäädännön takamatkalle vuosikymmeniksi eteenpäin. Sen todennäköinen tulos on kärsimyksen kasvu jokaisella askeleella, jonka ihminen ottaa etsiessään turvaa EU:sta. -- tämä sopimus on suunniteltu vaikeuttamaan ihmisten turvan saantia”, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin eurooppalaisten instituutioiden toimiston johtaja Eve Geddie tiedotteessa.
Uuden järjestelmän on määrä yhtenäistää turvapaikkahakemusten käsittelyä, lisätä datankeruuta, nopeuttaa käsittelyä rajalla, säätää uudesta solidaarisuusmekanismista ja puuttua myös kriisitilanteisiin.
Luvatta EU:n alueelle tulleet joutuvat jatkossa tunnistamiskäsittelyyn, jossa heistä otetaan kasvokuva ja sormenjäljet ja heille tehdään turvallisuus- ja terveystarkastus. Käsittely koskee myös esimerkiksi mereltä pelastettuja. Käsittely on määrä saada tehtyä seitsemässä päivässä, ja ihmiset voidaan pitää säilössä sen ajan.
Turvapaikkahakemukset on tarkoitus saada käsiteltyä alle puolessa vuodessa. Nopeutettuun, alle 12 viikon menettelyyn joutuisivat kuitenkin kaikki, jotka tulevat sellaisista maista, joista tavallisesti alle 20 prosenttia ihmisistä saa myönteisen päätöksen. Lisäksi myös turvallisuusuhiksi määritellyt ja väärää tietoa antaneiden hakemukset käsiteltäisiin nopeasti. Yksin tulevat lapset eivät tähän menettelyyn joudu, ellei heitä todeta ”turvallisuusriskiksi”.
Käyttöön otetaan myös turvallisen kolmannen maan käsite. Jos ihmiset ovat tulleet jonkun toisen maan kautta ja heillä on sinne jonkinlainen ”yhteys”, heidät voidaan palauttaa sinne.
EU:n mukaan nopeutetussakin käsittelyssä saa ilmaista oikeusapua, mutta ihmisoikeusjärjestöt pelkäävät, että käytännössä tulijat jäävät ilman tukea.
”Sopimus johtaa lähes varmasti siihen, että enemmän ihmisiä otetaan säilöön EU:n rajoilla, mukaan lukien haavoittuvaisessa asemassa olevia perheitä ja lapsia. Suojakeinoja on vähemmän, ja enemmän ihmisiä kanavoidaan ala-arvoisten rajaturvallisuuskäytäntöjen kautta sen sijaan, että he saisivat reilun ja täyden arvion turvapaikkahakemukseensa”, Geddie sanoo.
Pelastakaa Lasten mukaan uudistus kokonaisuudessaan johtaa myös räikeisiin lasten oikeuksien loukkauksiin ja tekee nykyisistä rikkomuksista laillisia.
”Itse asiassa tänään saavutettu sopimus on historiallisen huono. On selvää, että lainsäätäjien enemmistölle oli ensisijaista sulkea rajat eikä suojella ihmisiä, mukaan lukien perheitä ja lapsia, jotka pakenevat väkivaltaa, konflikteja, nälkää ja kuolemaa etsiessään suojelua Euroopasta”, sanoo Willy Bergogné, Pelastakaa Lasten Euroopan johtaja ja EU:n edustaja tiedotteessa.
Sopimuksessa mainitaan lasten erityiskohtelu useampaan otteeseen, mutta käytännössä lapsia ei vapauteta esimerkiksi nopeutetun suojeluntarpeen arvioinnista rajoilla. Datankeruun alaikäraja aiotaan laskea nykyisestä 14 vuodesta 6 vuoteen, joskin keruu aiotaan tehdä ”lapsiystävällisellä tavalla”.
Uudella järjestelmällä yritetään helpottaa myös Euroopan ulkorajoilla sijaitsevien maiden, kuten Italian ja Kreikan, taakkaa. Jäsenvaltioiden tulee joko ottaa turvapaikanhakijoita vastaan itse tai maksaa rahallinen korvaus. Maat voivat myös tukea jotakin EU:n ulkopuolista maata.
Käytännössä kyse onkin siitä, että valtiot voivat maksaa ulkorajojensa vahvistamisesta tai rahoittaa EU:n ulkopuolisia maita estääkseen ihmisiä tulemasta Eurooppaan, Amnestyn Eva Geddie sanoo.
Maahanmuuttopaketissa säädetään myös toiminnasta kriisitilanteissa. Jos turvapaikanhakijoita alkaa esimerkiksi tulla siten, että kyse on ”siirtolaisten välineellistämisestä”, kaikkia hakijoita voidaan pitää säilössä pidempään.
Human Rights Watchin Euroopan ja Keski-Aasian apulaisjohtaja Judith Sunderland on huolissaan kriisitilannesääntelystä. Käytännössä se sallii EU:maiden luopua epämääräisesti määritellyn ”massamaahantulon” tai ”välineellistämisen” perusteella tärkeistä ihmisoikeusvelvoitteista. Se tarkoittaa siirtymistä lähemmäs sitä, että oikeus kieltää turvapaikan saanti laillistetaan, hän kirjoittaa.
Neuvotteluja sopimuksesta on määrä jatkaa helmikuulle. Muodollisesti sopimus hyväksytään ennen ensi kesäkuun europarlamenttivaaleja.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia