(IPS) -- Bangladeshilaisen maanviljelijä Salma Begumin viisihenkinen perhe elää Ashabarian kylässä syrjäisellä rannikkosaarella Patuakhalin alueella.  Begum, 40, menetti aiemmin satonsa kerta toisensa jälkeen luonnononnettomuuksissa.

”Meillä ei ollut riittävästi elinmahdollisuuksia. Syklonit, tulvat ja vuorovedet haittasivat maanviljelyä ja palkkatyöläismiehelläni oli vaikeuksia saada vakituista työtä”, Salma Begum kertoo. ”Meillä ei ollut viljelykelpoista maatakaan.”

Nyt tilanne on muuttumassa Bangladeshin valtion ja YK:n kehitysohjelma UNDP:n yhteisen projektin seurauksena. Se pyrkii parantamaan haavoittuvien rannikkoyhteisöjen asukkaiden kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen.

LoGIC-nimisessä projektissa koulutettiin kahdeksan ashabarialaisnaista, jotka koulutuksen jälkeen muodostivat osuuskunnan. Sen jäsenet saivat hankkeen ilmastokestävyysrahastosta (CRF) 30 000 takaa (250 euroa). Rahat he tallettivat osuuskunnan pankkitilille.

”CRF:stä saamillamme rahoilla vuokrasimme viljelymaata paikalliselta maanomistajalta ja aloitimme ilmastokestävän maanviljelyn osuuskuntana viime vuonna”, selittää omaa osuuskuntaansa johtava Begum.

Naiset kylvivät vuokramaalleen riisiä ja mug dalia eli mungpapuja.

”Viime vuonna rankkasateet turmelivat riisipeltomme juuri sadonkorjuun alla, joten emme saaneet riisistä voittoa. Tänä vuonna sen sijaan ansaitsimme mug dalilla 20 000 takaa (166 euroa), joten kukin meistä tienasi 2 500 takaa”, Begum kertoo.

Yhteiset päätökset

Osuuskunnan toinen jäsen, Shahnaj Akter kertoo, että ennen uusiin hankkeisiin ryhtymistä naiset pohtivat niitä yhdessä. Päätökset tehdään yksimielisinä yhteisen neuvottelun tuloksena.

”Työskentelemme yhdessä myös pellolla. Kun viljelemme mug dalia, kylvämme ja korjaamme sadon itse. Me jopa prosessoimme itse mug dalia ennen kuin myymme sitä”, Akter selittää.

Naiset ovat saaneet opastusta myös lampaiden ja ankkojen kasvatukseen sekä vihannesviljelyyn. Shahnaj Akter viettää päivittäin tuntikausia kotitilallaan, jonne on rakentanut ankkafarmin ja kasvitarhan.

”Nyt minulla on kaksikymmentä ankkaa. Saan munia myytäväksi joka päivä. Saan ankoista myös lihaa. Niinpä nyt elätän perhettäni myymällä kasviksia ja ankanmunia”, Akter kertoo.

Yli 2 000 osuuskuntaa

Ilmastorahaston tuella naiset parantavat kykyään sietää ilmastonmuutosta omaksumalla muuttuviin ilmasto-oloihin sopeutuvia elinkeinoja. Naiset investoivat yhteisönä esimerkiksi auringonkukkien, ilmastonmuutosta sietävien riisilajikkeiden, linssien ja vesimelonien kasvatukseen.

”Me tarjoamme osuuskunnille teknistä tukea. LoGIC-projekti myös helpottaa tuotteiden markkinoille saamista ja tukee naismaanviljelijöiden verkostoitumista myynnin edistämiseksi”, projektin yhteisötoiminnasta vastaava Maksudur Rahman sanoo.

Projektikoordinaattori AKM Azad Raman kertoo, että tähän mennessä on perustettu yli 2 000 naisviljelijöiden osuuskuntaa ilmastonmuutoksesta erityisen pahasti kärsiville Bangladeshin seuduille. Niiden kautta ilmastorahaston tukea saa noin 35 000 naista.

Bangladesh on maailman pahiten ilmastonmuutoksen murjomia maita. Syklonit, tulvat ja rajumyrskyt kurittavat rannikkoseutuja säännöllisesti. Kun rannikolle iskee luonnononnettomuus, valtavat viljelyalueet tuhoutuvat ja paikalliset maanviljelijät joutuvat ahdinkoon.

Bangladeshin maatalousviraston arvion mukaan äskettäinen Midhili-sykloni aiheutti satomenetyksiä yli 16 miljoonan euron edestä. Midhili turmeli runsaat 430 hehtaaria peltoja, joilla kasvatettiin muun muassa riisiä, herneitä ja linssejä.