”Säät ovat menneet sekaisin. Sataa, kun ei pitäisi. Ja silloin kun pitäisi, ei sada”, elsalvadorilainen kahvin pientuottaja María de Jesús Anaya kuvaa nykytilannetta.

Anaya, 66, viljelee alle hehtaarin pientilaa maan keskiosassa, Chinchontepecin vuoristoalueella. Se sijaitsee Guadalupen kunnan San Emigdiossa.

”Joulukuussa tuli yllättäen tihkusade, kun kahvipensaat olivat puhkeamassa kukkaan. Ennen sellaista ei tapahtunut, vaan viimeiset sateet saatiin aina marraskuun alkupäivinä”, Anaya selittää.

Hän hyötyy yli 7 000 muun tuottajan ohella valtion ohjelmasta, jolla parannetaan pienten kahvitilojen ilmastonkestävyyttä kolmella tuliperäisellä alueella. Vuonna 2022 alkanutta hanketta rahoitetaan Latinalaisen Amerikan kehityspankin (IDB) myöntämällä 41 miljoonan euron lainalla.

Pankin selvityksen mukaan 82 prosenttia El Salvadorin kahvintuottajista on pieniä ja vähän ansaitsevia. Hanke auttaa heitä lisäämään tuotantoaan ja parantamaan perheensä ruokaturvaa. Jopa viidennes El Salvadorin 6,7 miljoonasta asukkaasta elää oloissa, joissa ravinnonsaanti on väliin epävarmaa.

Hanke keskittyy alle 1,4 hehtaarin tiloihin. Tuottajille tarjotaan sellaisen kahvilajikkeen taimia, joka pärjää muuttuvassa ilmastossa ja kestää lisääntyviä tuholaisia, kuten sienitauti kahviruostetta. Lajiketta aiotaan istuttaa yli 7 000 hehtaarin alalle viiden vuoden aikana.

Kahvi kasvaa metsässä

”Sain 600 tainta, jotka lähtivät hyvin kasvamaan”, Anaya kertoo. Hän istutti uudet taimet vuosikymmeniä vaalimiensa bourbon-lajikkeen pensaiden sekaan. 

Hanke toimittaa viljelijöille myös lannoitteita ja teknistä tukea sekä puuntaimia. El Salvadorin kahviviljelmät luokitellaan metsäksi, sillä tilanomistajat ovat kautta aikojen istuttaneet hedelmä- ja muita puita antamaan varjoa kahvipensailleen. ”Kahvimetsää” on kaikkiaan 175 000 hehtaaria.

Ilmaston kannalta pyrkimyksenä on lisätä hiilinieluja kahvia tuottavilla alueilla ja parantaa sadeveden imeytymistä, jotta vettä riittäisi kotitalous- ja tuotantokäyttöön.

El Salvadorissa on toteutettu vastaavanlaisia hankkeita aiempienkin hallitusten aikana. Kahvintuottajien yhdistykset kaipaavat kuitenkin lisää edullisia lainoja ja teknistä apua, joista olisi hyötyä pitkällä tähtäimellä. Tuottajien mukaan avustushankkeet kytkeytyvät liian usein kulloisiinkin poliittisiin suhdanteisiin.

Myös kehityspankin raportti myöntää, että rahoitus on keskeinen kysymys: luottokelpoisiksi on tähän mennessä hyväksytty vain 11 prosenttia pienistä kahvintuottajista.

Huippukausi 1970-luvulla

El Salvadorin kahvintuotannon kultakausi oli 1970-luvulla, jolloin pieni maa oli maailman viidenneksi suurin kahvintuottaja ja neljänneksi suurin kahvinviejä.

Vuosien 1980–1992 sisällisota ja valtion tuen puute romahduttivat tuotannon. Vuonna 2020 arvioitiin, että kahvin viljelyala oli kutistunut 36 prosenttia 30 vuodessa.

Samaan aikaan kahvintuotanto väheni yli 80 prosenttia ja valtaosa siitä pysyi suurtuottajien hallussa.

Kaikesta huolimatta kahvi antaa leivän kolmannekselle elsalvadorilaisista, IDB-pankin selvitys kertoo. Naapurimaa Honduras on Keski-Amerikan suurin kahvintuottaja, ja siellä nautintoaineesta saa elantonsa kaksi kolmasosaa perheistä.

Anaya johtaa kymmenen paikallisen kahvintuottajan yhteistyöryhmää, joka kokoontuu säännöllisesti. Hän peri tilan vanhemmiltaan, joten tunneside on vahva. Siksi Anaya ponnistelee puolisonsa kanssa kehittääkseen tilaa, vaikka yksikään seitsemästä lapsesta ei halua jatkaa kahvinviljelyä.

Anaya uskoo, että uudet taimet tuottavat kahvipapuja jo kolmen vuoden kuluttua. ”Saamme myyntiin entistä enemmän ja parempaa kahvia.”