Amazonin sademetsä saattaa lähestyä niin sanottua keikahduspistettä, jolla olisi vakavia vaikutuksia koko maapallon kannalta, varoitetaan tuoreessa tutkimuksessa.

Sen mukaan vuoteen 2050 mennessä 10–47 prosenttia Amazonista on uhattuna.

”Kaakkois-Amazon on jo muuttunut hiilinielusta päästöjen lähteeksi, mikä tarkoittaa, että tämänhetkinen ihmisen aiheuttama paine on alueelle liian korkea, jotta se voisi pysyä sademetsänä pitkällä aikavälillä. Ongelma ei kuitenkaan pääty tähän”, sanoo tutkimukseen osallistuneen saksalaisen Potsdam Institute for Climate Impact Researchin tutkija Boris Sakschewski tiedotteessa.

Maapallolla on monia luonnollisia kynnyksiä, joiden ylittäminen voisi aiheuttaa dominoefektinä lämpötilan nousun hallitsemattomaksi. Amazonin menettäminen on yksi näistä. Se on tärkeä hiilinielu, joka on uhattuna metsäkadon, kohoavan lämpötilan, kuivuuskausien ja metsäpalojen takia.

Sakschewski muistuttaa, että sademetsä myös kosteuttaa ilmaa ja muodostaa sateisuuden perustan maanosan länsi- ja eteläosissa. Siksi metsän katoaminen yhdessä paikassa voisi luoda itseään ruokkivan kehän, jonka seurauksena metsää katoaa myös muualla, mikä taas voisi johtaa keikahduspisteen ylittämiseen.

Tutkijat laskivat, mitkä olisivat niin sanottuja turvallisia rajoja Amazonin säilymisen kannalta. Kriittisiä tekijöitä on viisi: ilmaston lämpeneminen, sademäärät, kausivaihteluun liittyvät tekijät, kuivan kauden pituus ja kumulatiivinen metsäkato. 

Sademetsä menetetään, jos vuotuinen sademäärä jää alle 1 000 millimetriin. Alle 1 800 millimetrin sademäärällä kasvillisuus muuttuisi savannin kasvillisuuden tyyppiseksi. Turvallinen kuivuuskauden mitta olisi viisi kuukautta, tutkimuksessa arvioidaan.

Turvalliseksi metsäkadon rajaksi tutkijat ehdottavat kymmentä prosenttia. Amazonista on kuitenkin jo nyt kadonnut 13 prosenttia. Metsäkato pitäisikin pysäyttää kokonaan ja vähintään viisi prosenttia ennallistaa, tutkimuksessa sanotaan.

”Jotta Amazon voidaan pitää turvallisten rajojen sisällä, tarvitaan yhteisiä paikallisia ja globaaleja toimia. Metsäkadon ja metsän heikkenemisen täytyy loppua ja ennallistamisen laajentua. Lisäksi on tehtävä paljon enemmän kasvihuonekaasujen pysäyttämiseksi”, sanoo tutkija Niklas Boers tiedotteessa.

Tutkimus julkaistiin Nature-lehdessä.