Varapresidentti on Nicaraguassa ainoa, joka saa puhua julkisesti, mitä lystää
Lehdistönvapaus on Nicaraguassa käytännössä lakkautettu presidentti Daniel Ortegan valtakaudella. Vuosina 2018–2022 maasta katosi 54 mediaa. ”Kaikkein surullisinta on, että kansalaisten sananvapauden ja toimittajien suurin vainoaja on valtio”, sanoo ilmaisunvapautta puolustavan Fled-säätiön johtaja Guillermo Medrano.
Nicaraguan presidentinvaaleissa vuonna 2016 Daniel Ortega pyrki uudelle kaudelle ja otti varapresidenttiehdokkaakseen vaimonsa Rosario Murillon. Pariskunta tuli valituksi, kuten myös vuoden 2021 vaaleissa, joiden rehellisyys on kyseenalaistettu. Kuva: Oscar Navarrete / IPS.
(IPS) -- Nicaraguassa ei näy enää seinäkirjoituksia eikä muita merkkejä kevään 2018 väkivaltaisista mielenosoituksista. Kriittisiä mielipiteitä ei löydy myöskään lehdistä tai radio- ja televisio-ohjelmista, eikä kukaan järjestä lehdistötilaisuuksia tai julkisia kokoontumisia.
Pääkaupunki Managuassa kuitenkin toreilla ja aina auki olevissa kauppakeskuksissa jatkuu vilkas hyörinä. Liikenne on tavanomaisen kaoottista, ja poliiseja näkee koko ajan.
Joka päivä kello 12 varapresidentti Rosario Murillo kertoo väsyneellä ja vaimealla äänellään hallituksen uutiset propagandaan käärittyinä radiossa ja televisiossa.
Nimeä vailla oleva ohjelma lähetetään Neloskanavalla, joka on hallitsevan sandinistipuolueen omistuksessa. Muut valtion tiedotusvälineet jakavat lähetyksen samoin kuin presidenttiperheen hallitsemat yksityiset mediat sekä kymmenet nettiradiot ja -portaalit.
Murillon puoliso, entinen sissipäällikkö Daniel Ortega nousi toisen kerran maan presidentiksi syksyn 2006 vaaleissa ja on hallinnut siitä asti. Vuonna 2016 hän nosti vaimonsa varapresidentiksi.
”Rauhaa ja rakkautta”
”Toveri Rosarion” päivittäiset radiolähetykset alkoivat jo 2007.
”On ystävänpäivä, rakkauden ja ystävyyden päivä, ja meille rakkauden ja rauhan päivä, koska rakkauden ja rauhan avulla voimme jatkaa kulkuamme eteenpäin rakentaen veljellistä tulevaisuutta kaikille”, Murillo runoili 14. helmikuuta.
Hän on hallituksen virallinen äänitorvi ja 6,7 miljoonan asukkaan Nicaraguassa ainoa, joka saa puhua julkisesti, mitä lystää.
Ilmaisunvapaus kuuluu Nicaraguan kaltoinkohdelluimpiin ja tukahdutetuimpiin kansalaisoikeuksiin, Galeria News -sivustoa johtava toimittaja Abigail Hernández sanoo. Kolme vuotta maanpaossa ollut journalisti viestii salatulla sovelluksella.
”Tiedotusvälineet ja me toimittajat toimimme hyvänä lehdistönvapauden mittarina”, hän jatkaa.
”Pääsemme yhä huonommin tietolähteille, koska meidän ei sallita raportoida kaduilta. Emme saa kuvata tai videoida vapaasti emmekä voi julkaista juttujamme kotimaassa. Kaikki tämä paljastaa, ettei ilmaisunvapautta ole.”
Hernández on yksi 242 journalistista, jotka joutuivat jättämään maansa vuoden 2018 protestien jälkeen. Mielenilmaukset alkoivat vastalauseena sosiaaliturvan heikennyksille ja päättyivät turvallisuusjoukkojen toimeenpanemaan verilöylyyn. Amerikan valtioiden järjestön (OAS) ihmisoikeustoimikunnan mukaan siinä kuoli 355 siviiliä.
Nicaraguasta paennut toimittaja Abigail Hernández (vas.) osallistui Costa Ricassa kotimaansa sananvapautta käsitelleeseen lehdistötilaisuuteen, jonka järjesti maanpaossa toimiva nicaragualainen ihmisoikeusjärjestö Nunca Más (ei koskaan enää). Kuva: José Mendieta / IPS.
Pääsiäiskulkueesta vankilaan
”Lehdistön- ja ilmaisunvapaus eivät ole kohentuneet Nicaraguassa vuoden 2018 jälkeen, päinvastoin. Kohtaamme jatkuvasti enemmän vihamielisyyttä”, República 18 -sivustoa johtava toimittaja Martha Irene Sánchez vahvistaa, hänkin ulkomailta.
Hän kuuluu mielenosoitusten jälkeen perustettuun Nicaraguan riippumattomat toimittajat ja tiedottajat (PCIN) -järjestöön, jonka kaikki jäsenet ovat maanpaossa.
”Ortegan ja Murillon hallituksen sortomekanismit ovat yltyneet dramaattiselle ja käsittämättömälle tasolle. Yksi somessa ilmaistu mielipide tai hallitukseen kohdistuvat kritiikki voi viedä vankilaan tai maanpakoon”, Sánchez jatkaa.
Hän ottaa esimerkiksi Víctor Ticayn, joka oli paikallisen median toimittaja Nandaimessa Granadan alueella. Hän yritti raportoida pääsiäiskulkueesta vuonna 2023.
Uskonnollisella kulkueella ei ollut poliisin lupaa, joten virkavalta tuli hajottamaan sen. Ticay kuvasi kylän kujille pakenevia uskovaisia. Hänet pidätettiin syytettynä valeuutisten levittämisestä ja isänmaanpetturuudesta. Tuomio oli kahdeksan vuotta vankeutta.
Journalismi on kriminalisoitu
Guillermo Medrano johtaa ilmaisunvapautta ja demokratiaa puolustavaa Fled-säätiötä. Hän kertoo, että Nicaragua hyväksyi vuosina 2020 ja 2021 sarjan lakeja, jotka kriminalisoivat journalismin ja ilmaisunvapauden.
Naapurimaa Costa Rican pääkaupunki San José on Nicaraguasta paenneiden toimittajien pääkohde. Fled esitteli siellä syksyllä selvityksensä vuosien 2018–2023 lehdistönvapauden loukkauksista Nicaraguassa. Niitä kertyi 1 329 ja tekijöinä olivat pääosin valtion edustajat.
Loukkausten kohteeksi joutui 338 nicaragualaista toimittajaa ja 78 mediaa. Lukuun sisältyvät poliisi-iskut, joiden kohteina olivat 100% Noticias, Confidencial, Trinchera de la Noticia, Radio Darío sekä viimeinen Nicaraguassa ilmestynyt sanomalehti La Prensa. Se hiljennettiin elokuussa 2022.
Medrano kertoo, että lokakuussa 2020 hyväksytty kyberrikoksia koskeva erityislaki tuomitsee vankilaan sellaisen tiedon käsittelystä, johon kansalaisilla olisi vapaa pääsy normaalissa demokratiassa.
Saman vuoden joulukuussa Ortegan ja Murillon itsevaltainen hallinto otti käyttöön lain, jolla ”puolustetaan kansan oikeutta itsenäisyyteen, suvereniteettiin ja itsemääräämisoikeuteen rauhan puolesta”. Se mahdollistaa maanpetossyytteet, joista voidaan tuomita maastakarkotukseen tai elinkautisvankeuteen.
Yli 180 henkeä on jo saanut tuomion näiden lakien perusteella. Vuonna 2023 vähintään 22 journalistia tuomittiin menettämään Nicaraguan kansalaisuuden ja poistumaan maasta.
”Sananvapaudesta ja lehdistönvapaudesta on tullut Nicaraguassa perustuslaillisia oikeuksia, joiden käyttämiseen liittyy suuri riski”, Medrano sanoo.
Sorto lisääntyy
Alueellisen Voces del Sur (etelän äänet) -järjestön raportissa kerrotaan, että Nicaragua päätti vuoden 2023 uusilla lehdistönvapauteen kohdistuvilla tukahduttamistoimilla ja uhkauksilla. Niihin kuuluu karkotuksia, takavarikkoja, laittomia pidätyksiä sekä maanpaossa työskentelevien toimittajien perheiden häirintää ja valvontaa.
Vuosina 2018–2022 Nicaraguasta katosi 54 mediaa: 31 radiota, 15 tv-kanavaa ja 8 painettua julkaisua. Kaikkiaan 16 viestintävälinettä takavarikoitiin, mukaan lukien maan johtava päivälehti La Prensa, raportista ilmenee.
”Jopa nimettömänä pysytteleviä lähteitä katoaa. Ja kaikkein surullisinta on, että kansalaisten sananvapauden ja toimittajien suurin vainoaja on valtio”, Medrano jatkaa.
Maanpaossa toimiva nicaragualainen ihmisoikeusjärjestö Nunca Más (ei koskaan enää) arvioi, että Ortegan ja Murillon hallitus ”on toteuttanut ennennäkemättömän hyökkäyksen sananvapautta vastaan tässä maassa”.
Järjestö muistuttaa, että OAS:n ihmisoikeustoimikunnan vuoden 2018 jälkeen antamista journalistisen toiminnan vapautta koskevista päätöslauselmista 15 on liittynyt Nicaraguaan.
Nicaragua ei ole noudattanut ainuttakaan kehotusta, vaan pikemminkin lisännyt sortoa.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia