Maailma kylässä -puheohjelmassa rohkeus muuttaa maailmaa

Kansainvälisesti tunnetuimpiin ukrainalaisiin sotatoimittajiin lukeutuva Illia Ponomarenko käsittelee puheenvuorossaan informaatiovaikuttamista sodassa ja avaa viestinnän merkitystä Ukrainan selviytymistaistelussa.

”Venäjän sota Ukrainassa on yksi ihmiskunnan historian absurdeimmista, tarpeettomimmista ja turhimmista sodista. Tämä on myös suurin ja brutaalein valloitussota toisen maailmansodan jälkeen. Me Ukrainassa tarvitsemme epätoivoisesti apua ystäviltämme, jotta armeijamme voisi tukahduttaa painajaisen ja palauttaa rauhan takaisin mantereellemme, kommentoi Ponomarenko”, jonka vierailun festivaalille tuottaa ulkoministeriö.

Ukrainalaisen romaniaktivisti Julian Kondurin puheenvuoro kertoo rohkeudesta, jolla Ukrainan romanivähemmistö on hyökkäyssodan alettua noussut taistelemaan rintamalinjoilla sekä ryhtynyt auttamaan romanien lisäksi muita hädänalaisia ihmisiä. Ukrainalaisen sotaveteraanin vaimon ja kolmen lapsen äidin, Yuliia Mizinan, tarinan kautta pohditaan naisten rooleja ja rohkeutta sota-aikana.

Palkittu ihmisoikeuksien puolustaja, Kenian endorois-alkuperäiskansaan kuuluva Christine Kandie kertoo, kuinka liikuntavammaisesta tytöstä kasvoi vähemmistöjen oikeuksia puolustava yhteiskunnallinen vaikuttaja. Kenialainen Julius Mbatia puolestaan tuntee ilmastotuhot ja niiden korvaamisen keinot ruohonjuuritasolla ja neuvottelee niistä YK:n ilmastokokouksissa.

Nepalilainen ihmisoikeusaktivisti Reena Lama murtaa tabuja ja ennakkoluuloja; hän on 2000-luvun alusta lähtien työskennellyt syrjittyjen naisten, kuten hiv-positiivisten, seksityöntekijöiden ja huumeidenkäyttäjien, tukena.

Kirkon Ulkomaanavun maajohtajat Patricia Maruschak (Ukraina), Seme Nelson (Etelä-Sudan) ja Mazen Khzouz (Syyria) kertovat avustustyöstä kriisien ytimessä. Mistä löytyy rohkeus auttaa sodan ja konfliktien keskellä?

Ajankohtaista politiikkaa

Euroopan unionin paneelikeskustelussa Suomen EU-nuorisodelegaatti Emilia Uljas, Sitran Veera Heinonen ja politiikan toimittaja Robert Sundman pohtivat EU-vaalien kynnyksellä keinoja, joilla suomalaiset, ja erityisesti nuoret, saataisiin osallistumaan ja äänestämään.

Paikallispolitiikkaa ja planetaarista terveyttä pohditaan Stansvikin lähimetsien kautta. Lähiluontoa nakerretaan kaikkialla ja luontokato uhkaa jo meidän ihmistenkin terveyttä.

”Luontokato on vaikeasti hahmotettava globaali kriisi, mutta se aiheutuu lukemattomien paikallisten tekojen seurauksena. Niihin jokainen voi vaikuttaa”, toteaa Luonnonsuojeluliiton Lauri Kajander.

Miten olla rohkea, aktivisti ja antirasisti?

Monissa ohjelmanumeroissa ihmisiä kannustetaan toimintaan, rohkeuteen ja vastuunkantoon. Aktivismista keskustelevat toimittaja-kirjailija Koko Hubara, ihmisoikeuskouluttaja Natalia Kallio sekä vastuullisuuspäällikkö Anniina Nurmi.

”Yhdenvertainen ja rauhanomainen yhteiskunta on mahdollista rakentaa vain toimimalla yhdessä. Se on jo itsessään rohkeaa, yksilökeskeisessä maailmassa”, sanoo Kallio.

Maailman Kuvalehden ohjelmassa omasta kasvustaan rohkeiksi ihmisiksi kertovat sairaanhoitaja, kurdiaktivisti Rojin Birzoi, muotisuunnittelija Justus Kantakoski sekä tutkija Sanna Valtonen. Antirasismista keskustelevat varhaiskasvatuksen opettaja Paco Diop ja Vuoden pakolainen 2023 Berivan Suleiman.

Festivaalilla järjestetään myös monikielinen jumalanpalvelus, jossa voi rukoilla rauhan ja oikeudenmukaisemman maailman puolesta.

Puheohjelmat järjestetään Suvilahden Tiivistämössä, ja ohjelmaa voi seurata myös striimin välityksellä festivaalin verkkosivuilla. Tarkemmat aikataulut ja ohjelmatiedot löytyvät verkosta maailmakylassa.fi.