(IPS) -- Maaliskuun alussa pakistanilainen tuomari Zafar Yab Chadhar tuomitsi 22-vuotiaan Junaid Munirin tapettavaksi hirttämällä. Munirin perhettä järkyttänyt rangaistus on syytteen mukaan seuraus jumalaa pilkkaavan aineiston jakamisesta WhatsApp-sovelluksessa. Lakia opiskellut Munir pidätettiin jo kesäkuussa 2022, mutta tuomio tuli vasta nyt.

”Maa liikahti jalkojeni alla”, Munirin isä Chaudhry Munir Hussain kuvaa tunteitaan, kun kuuli tuomarin lukevan tuomionsa Punjabin maakunnan Gujranwalan kaupungin tuomioistuimessa. Perheen tytär järkyttyi niin, ettei kyennyt osallistumaan samoihin aikoihin järjestettyyn viranomaistutkintoon.

Hussain kertoo tapauksesta puhelinhaastattelussa. Hän on viimeiset 30 vuotta elänyt puoliksi Japanissa ja Pakistanissa ja pyörittänyt menestyvää autojen tuonti- ja vientikauppaa. Nyt hän on kuitenkin jättänyt Pakistanin, sillä pelkää henkensä puolesta.

Punjab johtaa syytetilastoa

Pakistanissa jumalanpilkasta saa kuolemanrangaistuksen, vaikka jumalanpilkkasyytteitä yleisesti käytetään henkilökohtaisen koston välineenä.

Ketään ei ole toistaiseksi teloitettu jumalanpilkasta, mutta tuomioita annetaan kaiken aikaa ja tuomitut viruvat vankilassa täytäntöönpanoa odottamassa. Pakistanilaisen ihmisoikeusjärjestö Centre for Social Justicen (CSJ) mukaan pelkästään Punjabin maakunnan vankiloissa on tällä hetkellä 587 jumalanpilkkavankia.

Vuosina 1987–2023 ainakin 2 449:ää ihmistä on syytetty jumalanpilkasta. Eniten syytteitä on luettu Punjabissa: 1 770 tapausta. Syytevauhti on kiihtynyt: vuonna 2023 jumalanpilkasta syytettiin 329 ihmistä. Viime vuonna syytetyistä 247 oli muslimeja, 65 ahmadeja (jotka Pakistanin perustuslaki määrittelee ei-muslimeiksi), 11 kristittyä ja yksi hindu, loppujen uskontoa ei tiedetä. Myös viime vuonna Punjab johti syytetilastoa 179 tapauksellaan.

Hämmentävä syyte

Syytteen mukaan Munirin rikos oli lähettää viestipalvelussa kuvia ja videoita, joissa profeetta Muhammadin nimi ja islamilainen uskontunnustus oli kirjoitettu sukuelimiin tarkoituksena häpäistä profeetan pyhä nimi. Nimen häpäisyn lisäksi tähtäimessä oli muslimien uskonnollisten tunteiden loukkaaminen.

Munirin isä Hussain on syytteistä hämmentynyt. Poika sitkeästi kiistää syyllisyytensä.

”Me olemme hartaita muslimeja. Taloni ovenpielessä on profeetta Muhammadia ylistäviä säkeitä, perheeni on yli 40 vuoden ajan palvellut naapuruston moskeijaa ja lakaissut sen lattioita, mitä pidämme kunniatehtävänä. Me valaisemme koko kotikujamme joka vuosi, kun juhlimme profeetan syntymää. Miksi me koskaan häpäisisimme häntä”, Hussain kyselee.

”En ole riidoissa kenenkään kanssa, mutta on ihmisiä, jotka ovat jo kauan halunneet päästä käsiksi omaisuuteemme”, Hussain varovasti arvelee. ”Uskon, että poikani on lavastettu ja häntä syytetään aiheetta. Silti menin poikaani syyttäneiden luo, polvistuin heidän eteensä ja pyysin poikani puolesta anteeksi, jos hän on loukannut heidän tunteitaan. Hankin jopa uskonnollisilta opettajilta lausuntoja, että ihminen voi saada anteeksi.”

Aktivistien vaiennuskeino

Muniria syytetään myös kyberrikoksesta. Ihmisoikeuksien puolustajat pitävät lakia, jonka rikkomisesta häntä syytetään – Prevention of Electronic Crimes Act (PECA) – laveassa epämääräisyydessään sananvapautta rajoittavana.

”Useita lainkohtia on rutiininomaisesti käytetty journalisteja, yliopistotutkijoita ja poliittisia toimijoita vastaan. Ei ole epätavallista, että ihmisiä syytetään verkossa tapahtuneesta jumalanpilkasta. Aktivisteja vastaan on käynnistetty pahantahtoisia online-kampanjoita, joissa heidät leimataan jumalanpilkkaajiksi”, kyberrikollisuusasiantuntija Farieha Aziz sanoo.

”Heitä on myös onnistuttu saamaan syytteeseen, vaikka mitään jumalanpilkkaa ei ole tapahtunut. Tarkoitus on vaientaa aktivistit, sillä kumotuillakin syytteillä on hengenvaarallisia seurauksia tosielämässä.”

Vaarassa myös puolustajat

Vaarassa ovat myös jumalanpilkasta syytettyjen puolustajat. Esimerkiksi vuodesta 2013 vangittuna olleen Bahahuddin Zakariya yliopiston luennoitsija Junaid Hafeezin puolustusasianajaja murhattiin vuonna 2014. Erityisessä vaarassa ovat ne, jotka vaativat jumalanpilkkalain muuttamista.

Vaikka tuomioistuin havaitsisi syytteen aiheettomaksi, syytetyt ovat merkittyjä miehiä ja usein joutuvat surmatuiksi. Vuosina 1994–2023 kiihtyneet kansanjoukot lynkkasivat 95 ihmistä.

Näistä oikeusjärjestelmän ulkopuolisista surmista on tähän mennessä tuomittu vasta yksi ihminen, jumalanpilkkalakeja kritisoineen Punjabin kuvernööri Salman Taseerin henkivartija Mumtaz Qadri, joka murhasi kuvernöörinsä vuonna 2011 ja sai siitä kuolemantuomion. Qadrin hautajaisten tuhannet vieraat vuonna 2016 kunnioittivat tätä sankarinaan.