Elektronisen jätteen eli e-jätteen määrä on kasvanut 82 prosenttia vuodesta 2010 lähtien. Vuonna 2022 sitä tuotettiin 62 miljoonaa tonnia, ja vuoteen 2030 mennessä määrä nousee vielä kolmanneksen, arvioi YK:n koulutus- ja tutkimusinstituutti (Unitar) tuoreessa raportissaan.

Tutkijat peräänkuuluttavat ongelmaan puuttumista, sillä yhteiskunta sähköistyy kovaa vauhtia, kun digitaalinen kehitys etenee ja fossiilisia polttoaineita ajetaan alas ilmastokriisin takia. E-jätteen tuotanto kasvaa viisi kertaa nopeammin kuin sen dokumentoitu kierrätys, raportissa kerrotaan.

E-jätteellä tarkoitetaan kaikkia tuotteita, joissa on johto tai patteri. Yleisin e-jätelaji ovat pienehköt laitteet, kuten lelut, mikroaaltouunit, pölynimurit ja sähkötupakat.

Vuonna 2022 vain runsaat 22 prosenttia e-jätteestä kierrätettiin ja vain 81 maalla oli siihen liittyvää lainsäädäntöä. Loput heitettiin pois tai käsiteltiin virallisten järjestelmien ulkopuolella.

Kierrätysasteen arvioidaan lähivuosina vielä laskevan. Syynä on teknologian kehitys, korkea kulutus, huonot korjausmahdollisuudet, tuotteiden lyhyt elinkaari, yhteiskunnan sähköistyminen, ja suunnittelun puutteet, raportti summaa.

Eniten e-jätettä tuottaa Eurooppa, 17,6 kiloa henkeä kohti vuodessa. Suomalaisten osuus on peräti 21,3 kiloa. Toisaalta Euroopassa myös kierrätetään eniten e-jätettä: yli 42 prosenttia. Suomessa kierrätykseen päätyy jo 76 prosenttia e-jätteestä.

E-jätteen sisältämät metallit sisältävät ympäristölle ja ihmiselle haitallisia aineita. Lisäksi niiden heittäminen pois tarkoittaa myös taloudellisia tappioita: e-jätteen sisältämien metallien arvo oli vuonna 2022 noin 91 miljardia dollaria.

Vain prosentti harvinaisten maametallien tarpeesta tyydytetään tällä hetkellä e-jätteen avulla. Raportissa huomautetaan myös, että maailma on ”hämmästyttävän riippuvainen” vain muutamasta valtiosta maametallien saamiseksi.

”Yksinkertaisesti: entinen meno ei voi jatkua. Raportti vaatii enemmän investointeja infrastruktuurin kehittämiseen, korjaamisen ja uudelleenkäyttämisen edistämistä, kapasiteetin rakentamista ja toimia laittomien e-jätekuljetusten lopettamiseksi. Investointi maksaisi itsensä takaisin”, sanoo raportin pääkirjoittaja Kees Baldé tiedotteessa.

Kierrätykseen satsaaminen tulisi lopulta edulliseksi, raportissa lasketaan. Jos kierrätysaste saataisiin nostettua 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, edut ylittäisivät haitat yli 38 miljardilla dollarilla.