Hallitus aikoo sekä aikaistaa että lisätä kehitysyhteistyömäärärahoihin tehtäviä leikkauksia.

Eilen päättyneessä kehysriihessä linjattiin (pdf), että kehitysyhteistyömäärärahoja leikataan 60 miljoonaa euroa suunniteltua enemmän.

Lisäksi jo aiemmin suunniteltuja säästöjä aikaistetaan. Vuonna 2025 leikataan 45 miljoonaa euroa ja vuonna 2026 30 miljoonaa euroa.

Kansalaisjärjestöt saivat kuitenkin hyviä uutisia: niille kanavoidaan kymmenen miljoonaa euroa lisää, mikä tarkoittaa, että todellinen lisäleikkaus on vuositasolla 50 miljoonaa euroa.

Lisäleikkaukset ovat kuitenkin pois maailman köyhimmiltä mailta ja myös Suomelta itseltään, muistuttavat kansalaisjärjestöt.

”Tämä on kova kolaus ensisijaisesti maailman heikoimmassa asemassa oleville ihmisille, mutta myös Suomen omalle edulle. Kehityspolitiikka on erottamaton osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja vaikuttaa etenkin turvallisuuteen, taloussuhteisiin ja Suomen vaikutusvaltaan”, sanoo Fingon toiminnanjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi tiedotteessa.

Kehitysyhteistyöhön oli jo aiemmin luvassa tuntuvia leikkauksia. Järjestöjen arvion mukaan jo edellinen leikkauskierros aiheutti sen, että hallituskauden päättyessä varsinaisen kehitysyhteistyön taso tulee olemaan 40 prosenttia matalampi kuin kymmenen vuotta sitten.

Uudet leikkaukset eivät myöskään tee hyvää Suomen maineelle, järjestöt pelkäävät. Leikkausten aikaistaminen vaikeuttaa maaohjelmien hallittua alasajoa ja vaarana on myös se, että Suomi joutuu purkamaan aiemmin sovittuja sitoumuksia.

“Hallitus näyttää nakertavan kehitysyhteistyön perustaa pala palalta, minkä seurauksena uskottavuutemme luotettavana kumppanina rapautuu. Esimerkiksi kehitysyhteistyöstä myönnettyyn ilmastorahoitukseen Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksessa. Köyhien maiden suunnitelmat ilmastokriisin torjumisesta perustuvat oikeutetulle uskomukselle, että Suomen kaltaiset valtiot kunnioittavat kansainvälisiä sopimuksia. Hallituksen toimet vähentävät merkittävästi tätä Suomen tukea”, toteaa Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija Niko Humalisto tiedotteessa.

Aiemmin päätetyt leikkaukset kohdistuvat etenkin kahdenväliseen yhteistyöhön ja YK-järjestöjen tukeen. Hallitus kertoi aiemmin tänä vuonna, että maaohjelmat lopetetaan Myanmarissa, Keniassa, Mosambikissa ja Afganistanissa.