Villieläinten ja kasvien salakuljetus ei ole merkittävästi vähentynyt kahden viime vuosikymmenen aikana ponnisteluista huolimatta, kertoo YK:n huumeiden- ja rikostentorjuntavirasto (UNODC) tuoreessa raportissaan (pdf).

Sen mukaan 162 maassa tehtiin vuosina 2015–2021 salakuljetukseen viittaavia takavarikoita. Niihin liittyi noin 4 000 lajia. Niistä suurin osa on kansainvälisen CITES-sopimuksen listalla, jolle on lisätty kaupankäynnin takia vaarassa olevia lajeja

Eläinlajeista eniten salakuljetetaan sarvikuonoja, muurahaiskäpyjä ja elefantteja. Kasveista yleisimmin kaupan ovat setripuu ja muut vastaavat puulajit sekä ruusupuu.

Lajeja käytetään esimerkiksi ruokana ja lääkkeinä. Eläimet voivat olla myös lemmikkejä tai toimia statussymboleina.

Monet pahimmin kärsivät lajit, kuten harvinaiset orkideat, mehikasvit, matelijat, kalat, linnut ja nisäkkäät, saavat vain vähän huomioita, vaikka salakaupalla näyttää olevan tärkeä rooli siinä, että niistä on tullut uhanalaisia, UNODC huomauttaa.

Salametsästys ja salakuljetus asettavat vaaraan myös kokonaisia ekosysteemejä ja heikentävät niiden kykyä vaikkapa tasapainottaa ilmastoa ja hidastaa ilmastonmuutosta. 

Usein salametsästykseen liittyy järjestäytynyttä rikollisuutta, korruptiota, rahanpesua ja laittomia rahavirtoja.

”Jotta tähän rikokseen voidaan puuttua, meidän on huomioitava laittoman kaupan sopeutuvuus ja ketteryys. Se vaatii vahvoja, kohdennettuja toimia sekä kysyntä- että tarjontapuolelle, ponnisteluja rikollisten kannusteiden ja tuottojen vähentämiseksi sekä enemmän investointeja dataan, analyysiin ja monitorointiin”, sanoo UNODC:n pääjohtaja Ghada Waly tiedotteessa.

Hyvä uutinen on, että elefanttien ja sarvikuonojen salakuljetusta on saatu vähennettyä. Niiden salametsästys, takavarikot ja hinta ovat laskeneet viimeisen vuosikymmenen aikana, raportissa kerrotaan.