Suomen YK-liitto: Tukea monenkeskiselle yhteistyölle on vahvistettava
Planeettamme on yhteinen. Sen kestävästä kehityksestä ja turvallisuudesta huolehtiminen on myös Suomen etu. Turvallisuutemme ei lisäänny muureja rakentamalla vaan luottamusta ja yhteistyötä vahvistamalla.
Suomen YK-liitto tukee hallituksen tavoitetta vahvistaa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää. Samalla liitto on huolissaan hallituksen kehysriihessä tehdyistä kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksista. Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on vahva ja välittävä Suomi, kansainvälinen ja avoin maa, joka vaikuttaa aktiivisesti ja aloitteellisesti YK:ssa ja muissa kansainvälisissä yhteisöissä vahvistaen sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää ja kansainvälisiä suhteita. Kehysriihessä tehdyt päätökset ovat ristiriidassa hallitusohjelman ja Suomen perinteisen ylivaalikautisen pitkäjänteisen ulkopoliittisen linjan kanssa.
Kansainvälinen sopimusjärjestelmä on erityisesti pienen maan etu, eikä sitä tulisi omilla toimilla heikentää. Kasvava nationalismi ja valtioiden väliset jännitteet ovat jo nyt vähentäneet luottamusta yhdessä tehtyihin ratkaisuihin ja sopimuksiin. Kansainvälisen luottamuspohjan vahvistaminen on välttämätöntä, jotta konflikteja voidaan estää ja rauhaa vahvistaa.
Suomen kannattaa pitää huolta paikastaan ja vaikuttamismahdollisuuksistaan YK:ssa. Lisäksi Suomen on tärkeää pysyä sitoutuneena omiin arvoihinsa ja periaatteisiinsa kansainvälisessä yhteistyössä. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG:t) tarjoavat puitteet maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseksi, kuten köyhyyden vähentämisen, terveydenhuollon parantamisen ja ilmastonmuutoksen torjumisen. Suomen panos näiden tavoitteiden saavuttamiseksi edistää globaalia kehitystä ja hyvinvointia ja siten myös kansallista turvallisuutta ja taloutta.
Kehitysyhteistyömäärärahoja leikattiin jo hallituksen perustamisvaiheessa miljardilla eurolla hallituskauden aikana. Kevään kehysriihessä päätettiin vuositasolla 50 miljoonan euron lisäleikkauksista sekä aiemmin sovittujen leikkausten aikaistamisesta noin 50 miljoonalla eurolla. Kehysriihessä sovitut uudet leikkaukset vähentävät varsinaiseen kehitysyhteistyöhön kohdennettavia määrärahoja noin kuudenneksella ja ne pudottavat Suomen pohjoismaisesta viitekehyksestä ja yhä kauemmas YK:lle annetusta 0,7 % sitoumuksesta.
Pidämme tärkeänä:
- Sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän tuki jatkuu vahvana ja johdonmukaisena.
- Tehdään johdonmukaista ja tavoitteellista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jonka keskeisen osan muodostaa kehityspolitiikka.
- Kestävän kehityksen toimeenpanoa jatketaan. Siten edistetään globaalia kehitystä ja vahvistetaan Suomen asemaa luotettavana kumppanina ja lisätään kansainvälisen yhteistyön uskottavuutta.
- Otetaan käyttöön YK-järjestöjen perusrahoitusta koskevat useampivuotiset kehitysyhteistyöohjelmat ja korotetaan sitoumusvaltuuksia, jotka mahdollistavat järjestöjen pitkäjänteisen ja tuloksellisen toiminnan.
- Huolehditaan vaikuttavan ja tuloksellisen monenkeskisen yhteistyön resurssoinnista, johon kuuluu riittävät henkilöstöresurssit sekä osaamisen ja vaikuttamispaikkojen säilyttäminen.
- Vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan sekä erityisesti nuorten ja naisten osallistumismahdollisuuksia.
Suomen YK-liitto hyväksyi kannanoton kevätkokouksessaan 15.5.2024.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia