(IPS) -- Ilmastotukijoiden havainnoista on paljastunut huolestuttavia trendejä maailman toiseksi katastrofiherkimmällä alueella.

Viimeisen neljän vuoden ajan joukko tutkijoita ja asiantuntijoita on arvioinut Latinalaisen Amerikan ja Karibian ilmaston tilaa. Useiden pienten kehittyvien saarivaltioiden rantaviivat ovat uhattuina, lämpöhuiput kurittavat maataloutta, ruokaturva heikkenee ja villieläimet kärsivät. Samalla rankat sateet ovat laukaisseet tulvia ja maanvyöryjä, jotka ovat aiheuttaneet kuolonuhreja ja merkittäviä talousmenetyksiä.

Toukokuussa julkaistu Maailman meteorologisen järjestön WMO:n raportti vahvisti epäilyt siitä, että vuosi 2023 oli mittaushistorian kuumin. Atlantin alueella merenpinta nousi nopeasti ja ylitti globaalin keskiarvon.

”Kaikissa ilmastollisissa ja ympäristöllisissä muuttujissa rikottiin ennätyksiä vuonna 2023. Valtamerien lämpötila ja merenpinta ovat nousseet, Antarktiksen jäät ovat vähentyneet ja vuoristojäätiköt vetäytyneet. Latinalaisen Amerikan ja Karibian maat ovat vakavasti kärsineet El Niñon vaikutuksista, jotka ovat tulleet ihmisen aikaansaaman ilmastonmuutoksen vaikutusten päälle”, WMO:n pääsihteeri professori Celeste Saulo kertoo.

Tarkastelujakson aikana Meksikon Acapulcoon iskenyt viitoskategorian hurrikaani Otis oli mittaushistorian voimakkaimpia itäisellä Tyynellämerellä. 

Raportissa korostetaan ilmastonmuutoksen seurausten moninaisuutta. Brasilian Sao Sebastiaossa rankkasateet aiheuttivat tappavia maanvyöryjä. Samaan aikaan Amazonin sivujoki Negrossa vesi oli ennätyksellisen vähissä, ja vesien vähyys rajoitti kaupallista liikennettä Panavan kanavassa.

”Vuonna 2023 noin 11 miljoonaa ihmistä Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla kärsi luonnononnettomuuksista. Useimmat katastrofit liittyivät ilmastonmuutokseen ja ne johtivat yli 20 miljardin dollarin taloudellisiin tappioihin”, Paola Albrito totesi raportin julkistustilaisuudessa. 

Albrito on YK:n katastrofiriskien vähentämisen pääsihteerin virkaatekevä erikoisedustaja.

”Valitettavasti näemme näitä vaikutuksia par’aikaa Brasiliassa, jossa tuhoisat tulvat ovat surmanneet sata ihmistä ja häätäneet kodeistaan tähän mennessä yli 160 000 ihmistä”, Albrito sanoi.

Katastrofien torjuntaan lisää rahaa

Raportin julkistustilaisuudessa Albrito kehotti maita keventämään katastrofien taakkaa, sillä muuten ne eivät voi täyttää sitoutumuksiaan kestävän kehityksen päämäärien tavoittelussa. Hän myös vaati katastrofiriskien vähentämisen sisällyttämistä kehitysrahoitukseen, jotta rahoitusvaje saataisiin täytettyä. Tällä hetkellä vain yksi prosentti virallisesta kehitysavusta Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla ohjataan katastrofien torjuntaan.

Lisäksi Albrito kehotti maita hyödyntämään YK:n varhaisten varoitusten järjestelmää (Early Warnings for All Initiative), jotta ne voisivat vahvistaa kykyään vastata luonnononnettomuuksiin ajoissa. Hän korosti EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteistyötä katastrofien hoidossa.

Raportti kertoo, että meteorologisen datan käytössä terveysuhkien havainnoinnissa on tapahtunut kehitystä, joka mahdollistaa kansanterveysstrategioiden vahvistamisen.

”Ilmastonmuutos on globaali terveysuhka. Se vaikuttaa suoraan ja epäsuorasti terveyteen, hyvinvointiin ja terveydelliseen tasavertaisuuteen. Se kärjistää jo olemassaolevia kansanterveyshaasteita, kuten ruoka- ja vesiturvan heikkenemistä, ilmansaasteita ja tartuntatautien leviämistä”, tohtori Jarba Barbosa sanoo. Hän on Amerikan terveysjärjestön PAHO:n johtaja.

”PAHO onkin jäsenvaltioidensa pyynnöstä kehittelemässä toimintalinjauksia, joilla vahvistetaan terveyssektorin kykyä vastata muuttuvan ilmaston tuomiin uusiin haasteisiin. Näiden linjausten seurauksena Amerikkojen alueelle voidaan rakentaa ilmastonmuutosta sietäviä ja vain pieniä hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia terveydenhoitojärjestelmiä. Niissä omaksutaan ilmasto-oikeudenmukaisuuden näkökulma, jotta voidaan parantaa terveyden tasa-arvoa”, Barbosa sanoo.