Maailman huomio kiinnittyy uusiin kriiseihin ja konflikteihin samaan aikaan, kun pitkäaikaisten pakolaiskriisien laiminlyömisestä on tulossa uusi normaali, varoittaa avustusjärjestö NRC (Norwegian Refugee Council) eli Norjan pakolaisneuvosto.

Rahoitusta ei ole riittävästi, media ei uutisoi monista pitkäaikaisista kriiseistä eikä diplomaattisia ponnisteluja keskitetä vaikeimpien kriisien ratkaisemiseen, se kritisoi.

“Pakolaisten täydellisestä laiminlyömisestä on tullut uusi normaali. Paikalliset poliittiset ja sotilaalliset eliitit eivät piittaa aiheuttamastaan kärsimyksestä, eivätkä epätoivoiset tarinat ja ennätystilastot järkytä maailma tai saa sitä toimimaan. Tarvitsemme globaalin myötätunnon uudelleenkäynnistyksen ja keskittymistä sinne, missä tarpeet ovat suurimmat“, sanoo järjestön pääsihteeri Jan Egeland tiedotteessa.

NRC julkaisee vuosittain raportin laiminlyödyimmistä pakolaiskriiseistä. Tänä vuonna – viime vuoden tapaan – listan kärjessä on Burkina Faso, joka on kärsinyt vuosia islamilaisten ääriliikkeiden väkivallasta. Maassa on ollut lyhyen ajan sisällä kaksi vallankaappausta. Avun tarpeessa on tänä vuonna noin 6,3 miljoonaa ihmistä, ja pelkästään viime vuonna noin 700 000 ihmistä pakeni väkivaltaa.

Silti maan YK:n humanitaarisen avun vetoomuksesta vain 37 prosenttia saatiin viime vuonna kasaan, järjestö kertoo.

 Samaan aikaan kriisejä on niin paljon, etteivät ne enää herätä sitä järkytystä, joka niiden pitäisi.

”Yhteiskunta on kriisiväsymyksen tilassa. Kauhukuva toisensa jälkeen lävähtää uutisnäytöille, mutta shokkiarvoa ei enää ole ja sivu käännetään, pyyhkäistään sivuun tai klikataan pois”, se kritisoi raportissaan.

Humanitaarisen avun globaalista rahoituskuilusta on puhuttu jo pitkään. Esimerkiksi viime vuonna vain noin 40 prosenttia humanitaarisista tarpeista saatiin katettua. Avunantajat ovat lisänneet rahoitusta, mutta se ei riitä, sillä konfliktit ja luonnonkatastrofit vaikuttavat yhä useamman ihmisen elämään.

Avustusjärjestöt ovat siksi joutuneet leikkaamaan esimerkiksi ruoka-apuannoksia tai vähentämään apua saavien määrää, mikä taas heikentää entisestään ihmisten kykyä selvitä kriisitilanteista.

NRC laskee, että viime vuonna globaali apuvaje oli jo ennätysmäiset 32 miljardia dollaria.

Se peräänkuuluttaa toimia ongelmiin tarttumista. Humanitaarista apua pitäisi välittää tarpeiden mukaan eikä geopoliittisten intressien tai mediahuomion perusteella, se sanoo.

“Tarvitsemme välittömästi investointeja maailman laiminlyödyimpien kriisien hoitamiseksi. Nämä investoinnit täytyy tehdä sekä diplomaattisten aloitteiden muodossa, jotta sotivat osapuolet saadaan neuvottelupöytiin, sekä rahoituksena, jotka ovat oikeassa suhteessa tarpeisiin nähden“, Egeland sanoo.