Geneven sopimukset täyttävät 75 vuotta – Tuoreen kyselyn mukaan valtaosa suomalaisista haluaa, että sodalla on säännöt | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Geneven sopimukset täyttävät 75 vuotta – Tuoreen kyselyn mukaan valtaosa suomalaisista haluaa, että sodalla on säännöt

88 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että sodankäyntiä pitää rajoittaa säännöin. Luotto Geneven sopimusten vaikutuksiin kuitenkin horjuu.

Pommitettu talo Ukrainassa.

Sodan tuhoja Ukrainassa. Kuva: Oleksandr Rakushnyak / EU Civil Protection and Humanitarian Aid, © European Union, 2023 / CC BY-NC-ND 2.0 DEED.

Suomalaisista suurin osa haluaa rajoittaa sitä, miten sotia käydään. Moni ei kuitenkaan koe tuntevansa sodan oikeussääntöjä hyvin, selviää Suomen Punaisen Ristin (SPR) teettämästä tuoreesta kyselytutkimuksesta.

Tutkimus julkaistiin tänään, Geneven sopimusten solmimisen 75-vuotispäivänä. Sopimuksilla rajoitetaan sodankäynnin tapoja ja säädetään muun muassa siviilien, sotavankien ja haavoittuneiden kohtelusta. Käytännössä ne muodostavat sodankäynnin säännöt.

SPR:n kyselyyn vastanneista 88 prosenttia piti tärkeänä sodankäynnin rajoittamista ylipäätään. 76 prosenttia kannatti sitä, että sodan tai aseellisen selkkauksen aikana tulee välttää siviiliuhreja niin paljon kuin mahdollista, vaikka se vaikeuttaisi sotilaallisten tavoitteiden saavuttamista.

87 prosenttia kyselyyn vastanneista oli kuullut Geneven sopimuksista mutta vain kuusi prosenttia koki tuntevansa kansainväliset sodan oikeussäännöt hyvin tai erinomaisesti. Vain runsas kolmannes uskoi siihen, että Geneven sopimukset auttavat vähentämään kärsimystä sodissa.

Kyselyyn vastasi kesä-heinäkuussa 1 750 ihmistä.

Geneven sopimukset saivat alkunsa vuonna 1859, kun sveitsiläinen bisnesmies Henry Dunant näki Pohjois-Italiassa Solferinon taistelun kauhut. Hän halusi turvata haavoittuneiden hoidon kansainvälisen sopimuksen turvin, ja muutamaa vuotta myöhemmin perustettiin Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC).

ICRC:n aloitteesta vuonna 1949 solmittuja Geneven sopimuksia ja niiden lisäpöytäkirjoja pidetään kansainvälisen humanitaarisen oikeuden perustana.

Sopimusten merkitystä on myös kyseenalaistettu, sillä säännöistä huolimatta sotien osapuolet rikkovat niitä jatkuvasti, viimeisimpinä esimerkkeinä Ukrainan, Sudanin, Myanmarin ja Gazan sodat.

”Uutisia katsomalla voi helposti saada vaikutelman, että kansainvälinen humanitaarinen oikeus ei ole enää relevantti tai että sitä ei koskaan kunnioiteta. -- Keskittymällä aseellisten konfliktien uhreihin ja heidän tarpeisiinsa se kuitenkin estää ja hillitsee sotien pahimpia seurauksia, vaikka paljon enemmän pitääkin tehdä sen toteuttamiseksi ja noudattamiseksi”, ICRC muistutti lausunnossaan eilen.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia