YK ja järjestöt ovat huolissaan Myanmarin kiihtyvästä sisällissodasta. Erityistä huolta herättävät siviileihin kohdistuvat julmuudet.

”Olemme saaneet hälyttäviä tietoja pakenevien siviilien tappamisesta Maungdaw’ssa ja Lashiossa viime päivinä. Nämä traagiset tapahtumat ovat osa syvästi huolestuttavaa trendiä konfliktin kiihtyessä. -- Kaikkia osapuolia muistutetaan siitä, että kansainvälisen oikeuden mukaan siviileitä on suojeltava ja pakeneville pitää taata turvallinen reitti”, sanoi YK:n Myanmar-koodinaattori Christina Powell viime viikon lopulla.

Myanmar on liukunut monen rintaman sisällissotaan sen jälkeen, kun sotilasjuntta kaappasi vallan helmikuussa 2021. Armeija on saanut vastaansa maan etnisiä ryhmiä edustavia aseellisia ryhmittymiä sekä myös niin sanottuja kansanarmeijoita. 

Viime syksynä kolme etnistä aseellista ryhmittymää yhdisti rivinsä, ja sen jälkeen ne ovat ajaneet armeijan ahtaalle. Etniset ryhmät ovat saaneet haltuunsa tärkeitä kaupunkeja, ja yhä epätoivoisemmaksi käyvä armeija käy tykistö- ja ilmaiskuin siviileitä vastaan.

Myös YK:n ihmisoikeusneuvoston nimittämän tutkintamekanismin tuoreen raportin mukaan viimeisen vuoden aikana väkivalta on pahentunut ja armeijan ilmaiskut siviilikohteisiin lisääntyneet. Ihmisiä on mestattu ja silvottuja ruumiita on asetettu julkisesti esille.

”Olemme keränneet merkittäviä todisteita, jotka kertovat kammottavasta julmuudesta ja epäinhimillisyydestä ympäri Myanmaria. Monet rikokset on tehty tarkoituksena rangaista ja levittää kauhua siviileissä”, mekanismin johtaja Nicholas Koumjian sanoi tiistaina.

Hänen mukaansa armeija on vastuussa useimmista rikkomuksista, mutta myös oppositiojoukot ovat syyllistyneet esimerkiksi summittaisiin teloituksiin.

Hän vetosi Kaakkois-Aasian maiden ASEAN-yhteistyöjärjestöön konfliktin ratkaisemiseksi.

Erityisen vaikea tilanne on maan länsiosissa sijaitsevassa Rakhinen osavaltiossa, jossa elää buddhalaisen valtaväestön lisäksi syrjityn rohingyavähemmistön edustajia. Yli 750 000 rohingyaa pakeni etnisiä puhdistuksia Bangladeshiin vuonna 2017. Noin 10 000 ihmistä tapettiin armeijan hyökättyä rohingyakyliin.

YK:n erityisneuvonantajien ja ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) mukaan sekä Myanmarin armeija ja sen kanssa liitossa olevat rohinygojen aseelliset ryhmät että etninen aseellinen ryhmittymä Arakan Army ovat syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin. Ihmisiä on mestattu, kyliä on poltettu, pakenemassa olevia siviileitä on tapettu ja evakuointimääräyksiä on annettu ilman, että ihmisillä olisi paikkaa, minne paeta. Armeija on rekrytoinut riveihinsä väkisin rohingyoja, mikä on kiristänyt valtaväestön ja rohingyojen välejä entisestään ja lisännyt vihapuheen sekä misinformaation leviämistä.

”Etniset rohinyga- ja rakhinesiviilit kärsivät eniten julmuuksista, joita Myanmarin armeija ja Arakan Army tekevät. Molemmat osapuolet käyttävät vihapuhetta, siviileihin kohdistuvia hyökkäyksiä ja tuhopolttoja ajaakseen ihmisiä kodeistaan lisäten näin pelkoa etnisestä puhdistuksesta”, sanoo HRW:n Aasian johtaja Elaine Pearson tiedotteessa.

Lääkärit ilman rajoja kertoi viime viikolla, että sen klinikoille Bangladeshista saapuu yhä enemmän Myanmarista pakenevia rohingyoja, joilla on sotaan liittyviä vammoja.

Konfliktin takia yhteensä noin kolme miljoonaa myanmarilaista on joutunut pakenemaan väkivaltaa maan sisällä. 18,6 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua. Humanitaarista tilannetta vaikeuttavat myös rankkasateet ja myrskyt.