Pitäisikö ilmastonmuutoksesta puhua mieluummin ”kriisinä” tai ”hätätilana”? – Tutkimuksen mukaan siitä ei välttämättä ole hyötyä
The Guardian -lehti siirtyi vuonna 2019 käyttämään tietoisesti ilmastonmuutoksen kriisiluonnetta alleviivaavia termejä. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan ihmisten halukkuus tukea ilmastopolitiikkaa ei kuitenkaan riipu termeistä.
Ilmastonmuutoksesta pitää puhua termein, joita ihmiset ymmärtävät, sanovat tutkijat. Kuva: Filmbetrachter / Pixabay.
Ilmastonmuutoksesta käytetty termistö vaikuttaa suhteellisen vähän siihen, kuinka huolissaan ihmiset ovat ilmiöstä ja kuinka aktiivisesti he haluavat tukea ilmastomyönteistä politiikkaa, selviää tuoreesta yhdysvaltalaistutkimuksesta.
Esimerkiksi brittilehti The Guardian ilmoitti vuonna 2019, että se alkaa puhua ”ilmastohätätilasta, ilmastokriisistä tai ilmastoromahduksesta” ilmastonmuutos-termin sijaan. Perinteistä termiä pidettiin liian passiivisena ja hienovaraisena katastrofaalisen ilmiön kuvaamiseen.
Etelä-Kalifornian yliopiston tutkimuksessa haluttiin selvittää, vaikuttaako erilaisten ilmastotermien käyttö ihmisten tunteisiin ja asenteisiin.
Tutkimuksessa oli mukana 5 137 yhdysvaltalaista. Heistä lähes 90 prosenttia tunnisti termit ”ilmastonmuutos” (climate change) ja ”ilmaston lämpeneminen” (global warming). Hieman harvempi, noin kolme neljästä, tunnisti termin ”ilmastokriisi” (climate crisis) ja vajaa 60 prosenttia sanan ”ilmastohätätila” (climate emergency).
”Ilmasto-oikeudenmukaisuus” (climate justice) oli tuttu vain kolmasosalle vastaajista.
Tutkimuksen mukaan kaksi tutuinta termiä herättivät vastaajista myös eniten huolta, huonosti tunnistettu ”ilmasto-oikeudenmukaisuus” taas vähiten.
”Tutut termit resonoivat todennäköisemmin. On vaikeampi olla huolissaan jostain, jos ei ole varma, onko kuullut siitä”, sanoo tutkimusta johtanut professori Wändi Bruine de Bruin tiedotteessa.
Lukuun ottamatta ”ilmasto-oikeudenmukaisuus”-termiä erot olivat kuitenkin melko pieniä eri termien ja niiden herättämien tunteiden ja asenteiden välillä. Esimerkiksi ilmastomyönteistä politiikkaa tuki 76–81 prosenttia vastanneista termistä riippuen. Eniten halukkuutta toimia herätti termi ”ilmaston lämpeneminen”.
Sen sijaan vastaajien poliittinen kanta vaikutti merkittävästi heidän asenteisiinsa. Demokraattien kannattajista 91 prosenttia ja republikaanien kannattajista vain 37 prosenttia oli huolissaan ilmastonmuutoksesta.
Tutkimus julkaistiin Climatic Change -lehdessä. Se on osa tutkimussarjaa, jossa selvitetään, miten ilmastonmuutoksesta voidaan viestiä paremmin.
”Ilmastotiede voi olla maailman parasta, mutta siitä ei ole paljon hyötyä, jos ei tiedä, miten puhua siitä tavalla, jonka ihmiset ymmärtävät”, toteaa tutkija Gale Sinatra.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia