(IPS) -- Epäviralliset ruokatorit ruokkivat miljoonia Afrikan kaupungeissa, mutta niissä myytävä saastunut ruoka voi aiheuttaa pahaa-aavistamattomalle kuluttajalle sairautta ja pahimmillaan kuoleman. Ruuan riskit syntyvät prosessoimattomasta tai raa’asta saastuneesta ruuasta ja ruuan kehnosta käsittelystä.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan (pdf) Afrikan mantereella yli 130 000 ihmistä vuodessa kuolee syötyään saastunutta ruokaa.

Afrikan kaupunkilaistalouksista arviolta 70 prosenttia ostaa ruokaa katukauppiailta, kioskeista ja perinteisiltä torimyyjiltä. Kansainvälinen karjatutkimusinstituutti ILRI on todennut, että epäviralliset ruokamarkkinat ovat avainasemassa afrikkalaisten ruokaturvan takaamisessa, mutta niiden hygieniakäytännöt saattavat tehdä ruuasta vähemmän turvallista.

Kalakauppias Godknows Skota myy Zimbabwen pohjoisosassa sijaitsevasta Karibajärvestä pyydettyä kalaa, joka päätyy etelään Bulawayon toreille yli 400 kilometrin päähän.

”Kala pilaantuu helposti, jos sitä ei käsitellä oikein. Suolaan kalat, jotta ne säilyvät ja varmistan, etteivät ne saastu perkaamisen aikana”, Skota kertoo puhdistaessaan kalasaalistaan kalastajien leirissä Bingassa, Karibajärven eteläpuolella.

Saastunut ruoka kuormittaa Afrikan terveysjärjestelmiä, ja sillä on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Maailmanpankin mukaan ruuasta johtuvat sairaudet aiheuttavat koko Afrikassa noin 13,5 miljardin euron sairauskustannukset vuosittain, ja päälle tulee jopa 14,4 miljardin euron tuottavuuden lasku.

Neuvontaa tarvitaan

”Epävirallinen ruokasektori ei toki ole vastuussa tautitaakasta, mutta siihen pitää kiinnittää enemmän huomiota. Se on tärkeä, sillä se tuottaa lähes 80 prosenttia kaupunkilaisten ruuasta”, Afrikan unionin ruokaturvavastaava John Oppong-Otoo sanoo.

”Eivät ihmiset halua tuottaa vaarallista ruokaa, he eivät vain tiedosta, että heidän käytäntönsä saattavat johtaa siihen”, Oppong- Otoo sanoo. ”Vaarallinen ruoka vaarantaa vuosittain miljoonien afrikkalaisten perusihmisoikeuden ruoka- ja ravitsemusturvaan.”

Afrikan unioni ja ILRI ovat tuottaneet ensimmäisen turvallisen ruuan ohjeistuksen, jolla pyritään tukemaan Afrikan valtioiden toimia epävirallisen ruokasektorin ruuan turvallisuuden kohentamiseksi. Ohjeistus noudattelee AU:n vuonna 2021 julkaistua (pdf) Afrikan ruokaturvastrategiaa.

ILRI on tukenut epävirallisia ruokamarkkinoita kautta Afrikan antamalla koulutusta. Esimerkiksi Kenian maitoprojektissa on koulutettu runsas 200 maitokauppiasta ja siten kohennettu hygieniaa ja maidon käsittelykäytäntöjä.

Kenialainen maitokauppias Francisca Mutai kertoo, että koulutus on paitsi lisännyt hänen hygieniatietoisuuttaan, myös parantanut asiakassuhteita. Asiakaskunta on laajentunut ja liiketoiminnan voitot kasvaneet.

”Olen saanut tietoa, joten voin neuvoa maidontoimittajiani ja asiakkaitani käsittelemään maitoa hygieenisesti. Voin myös kertoa heille maidon ravitsemuksellisista hyödyistä”, Mutai sanoo.

Kenialainen Daniel Kembo puolestaan kertoo vaihtaneensa muoviastiansa alumiiniastioihin, jotka takaavat maidolle paremman hygienian ja laadun. Seurauksena hänenkin maidonmyyntinsä on kasvanut.

Etiopiassa kuluttajavalistuskampanja auttoi parantamaan epävirallisilla toreilla myytyjen tomaattien laatua. Nigeriassa on opastettu teurastajia lihan hygieenisessä käsittelyssä.

Mahdollisuus talouskasvuun

Oppong-Otoon mukaan epävirallisten ruokatorien ruuan turvallisuuden edistäminen on tärkeää, sillä ruuan myynti tarjoaa mahdollisuuden taloudelliseen kasvuun Afrikan vapaakauppa-alueen (AfCFTA) puitteissa.

”Epävirallinen ruokasektori on Afrikan vapaakauppa-alueen ytimessä. Jos pystymme tukemaan sitä tuottamaan ja markkinoimaan turvallista ruokaa, meillä on enemmän kauppatavaraa. Afrikan Unionin ruokaturvastrategiassa tunnustetaan, että vaikka Afrikalla on valtavat maatalousresurssit, emme ole vaarallisen ruuan tuottamisen vuoksi kyenneet kunnolla hyödyntämään niiden täyttä potentiaalia”, Oppong-Otoo sanoo.

Afrikan sisäisen maatalouskaupan ennakoidaan kasvavan 574 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, jos tuontitullit poistetaan vapaakauppa-alueelta. Tätä nykyä Afrikka käyttää vuosittain yli 45 miljardia euroa ruokatuontiin mantereen ulkopuolelta.