Ainakin 196 ihmistä tapettiin viime vuonna ympäristö- tai maaoikeuksien puolustamisen takia, käy ilmi kansalaisjärjestö Global Witnessin tuoreesta raportista.

Yli 80 prosenttia kuolemista tapahtui Latinalaisessa Amerikassa, kuten aiempinakin vuosina. Vaarallisin maa oli Kolumbia, jossa tapettiin 79 ihmistä. Määrä on suurin, joka yksittäisessä maassa on yhden vuoden aikana dokumentoitu sen jälkeen, kun tilastoja alettiin koota vuonna 2012.

Muita vaarallisia maita olivat esimerkiksi Brasilia, Meksiko ja Honduras.

”Ilmastokriisin kiihtyessä ne, jotka käyttävät ääntään puolustaakseen rohkeasti planeettansa, kohtaavat väkivaltaa, häirintää ja murhia. Datamme osoittaa, että tappojen määrä on hälyttävän korkealla, tilanne, jota ei yksinkertaisesti voi hyväksyä”, sanoo tutkimuksen tekijä Laura Furones tiedotteessa.

Hän vaatii hallituksia suojelemaan aktivisteja. 

Raportin mukaan uhrien joukossa alkuperäiskansojen edustajat ja afrikkalaistaustaiset ovat yliedustettuina: heitä oli tapetuista lähes puolet. Murhien taustalla taas on usein kaivos- tai suurteollisuus.  Viime vuonna 25 ympäristöoikeuksien puolustajaa kuoli vastustettuaan kaivosoperaatioita. Myös kalastus-, hakkuu-, agribisnes-, tie-, infra- ja vesivoimateollisuus yrittävät hankkiutua aktivisteista eroon, raportista selviää.

Raportissa tarkasteltiin ympäristöaktivisteihin kohdistuvia hyökkäyksiä myös Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Sen mukaan lainsäädäntöä sovelletaan yhä useammin heitä vastaan ja esimerkiksi ilmastoprotesteista annetaan yhä useammin kovia rangaistuksia. Aktivismin kriminalisointi on huolestuttava trendi, joka nähdään ympäri maailman, järjestö sanoo.

Global Witness alkoi tilastoida ympäristöaktivisteihin kohdistuvia hyökkäyksiä sen jälkeen, kun sen kanssa yhteistyötä tehnyt kambodžalainen, laittomia hakkuita tutkinut aktivisti Chut Wutty tapettiin vuonna 2012. Vuodesta 2012 alkaen on sen mukaan tapettu ainakin 2 106 ympäristö- ja maaoikeuksien puolustajaa.