Kasvihuonekaasupäästöjä pitää leikata 42 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 57 prosenttia vuoteen 2035 mennessä vuoden 2019 tasosta. Muuten Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet menetetään muutamassa vuodessa, sanoo YK:n ympäristöohjelma (UNEP) tuoreessa raportissaan.

Sen mukaan valtiot eivät ole tehneet riittävästi päästövähennyslupauksia eivätkä ne myöskään ole pitäneet olemassa olevia lupauksiaan. Mikäli ne toteuttavat nykyiset lupauksensa, maapallo lämpenee vuosisadan loppuun mennessä 2,6–2,8 astetta. Jos nykymeno jatkuu, ollaan matkalla kohti 3,1 asteen lämpenemistä. 

Pariisin ilmastosopimuksen mukaan maapallon lämpeneminen on pidettävä alle kahdessa asteessa ja mieluiten alle 1,5 asteessa esiteolliseen aikaan verrattuna.

Se velvoittaa valtiot päivittämään viiden vuoden välein päästövähennyslupauksiaan. Seuraavan kerran lupauksia käsitellään YK:n ensi vuoden ilmastokokouksessa Brasiliassa. 

UNEPin pääjohtaja Inger Andersen kuitenkin vetoaa sen puolesta, että valtiot ryhtyisivät toimiin jo ensi kuussa alkavassa Bakun ilmastokokouksessa Azerbaidžanissa.

”Ilmastokriisin aika on tullut. Tarvitaan nopeampaa ja laajempaa globaalia mobiilisaatiota kuin on koskaan aiemmin nähty – alkaen nyt, ennen seuraavaa lupauskierrosta tai 1,5 asteen tavoite on pian kuollut ja kahden asteen tavoite päätyy sen paikalle tehohoitoon”, hän sanoo tiedotteessa.

Tutkijoiden mukaan 1,5 asteen tavoite on osittain jo ylitetty. UNEPin raportin mukaan teknisesti ottaen on kuitenkin mahdollista yhä pysyä sen alapuolella. Se kuitenkin vaatisi ”ennennäkemätöntä kansainvälistä mobilisaatiota” ja toimia etenkin G20-mailta, jotka tuottavat 77 prosenttia päästöistä, jos Afrikan unionia ei lasketa.

Kasvihuonekaasupäästöjä tuotettiin viime vuonna ennätysmäiset 57,1 gigatonnia. Vuoteen 2030 mennessä olisi mahdollista leikata 31 gigatonnia tärkeimpinä keinoina aurinko- ja tuulivoima sekä metsät. Muita tärkeitä keinoja ovat esimerkiksi energiatehokkuus sekä rakennusten, liikenteen ja teollisuuden sähköistäminen.

Vaikka 1,5 asteen tavoite menetettäisiinkin, on silti tärkeä pyrkiä yhä nollapäästöihin, sillä jokaisella asteen murto-osallakin on merkitystä pelastettujen ihmishenkien kannalta, Andersen muistuttaa.