Berliinissä vaaditaan hyvitystä kolonialismista – Afrikan maat jakaneesta Berliinin konferenssista tulee kuluneeksi 140 vuotta | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Berliinissä vaaditaan hyvitystä kolonialismista – Afrikan maat jakaneesta Berliinin konferenssista tulee kuluneeksi 140 vuotta

Euroopan maat ja Yhdysvallat virallistivat Afrikan valloituksen vuonna 1884 alkaneessa Berliinin konferenssissa. Uusi konferenssi vaatii kolonialismin vaikutusten tunnustamista ja hyvityksiä.

Tykkejä linnoituksen pihalla.

Cape Coast Ghanassa oli yksi orjakaupan keskuksista. Kuva: Andrew Moore / CC BY-SA 2.0.

Berliinissä alkoi eilen Dekoloniale Berlin -niminen konferenssi, jossa afrikkalaiset ja afrikkalaistaustaiset keskustelevat kolonialismin ja orjakaupan perinnöstä ja vaativat Euroopan maita korvaamaan siitä aiheutuneet vahingot.

14.–16.11. järjestettävässä konferenssissa muistellaan marraskuussa 1884 avattua alkuperäistä Berliinin konferenssia, johon Yhdysvallat sekä 19 Euroopan maata kokoontuivat jakamaan Afrikan maat keskenään. Konferenssia on pidetty Afrikan valloituksen virallistajana, vaikka orjakauppa olikin alkanut jo satoja vuosia aiemin.

Uuden konferenssin järjestäjien joukossa ovat muun muassa ihmisoikeusjärjestöt Amnesty International ja Human Rights Watch (HRW). Ne muistuttavat, että kolonialismin ja orjakaupan luoma historiallinen epäoikeudenmukaisuus vaikuttaa tänäkin päivänä ja vaativat, että Euroopan maat ottaisivat asiasta vastuun.

“Berliinin Afrikan konferenssi merkitsi kriittistä käännettä Euroopan siirtomaahistoriassa, eivätkä siitä vastuussa olevat valtiot ole suurelta osin vielä puuttuneet sen pitkäaikaisiin vaikutuksiin. Näin monen vuoden kuluminen ei ole poistanut Euroopan hallituksilta tarvetta vaikuttaa kolonialismin perintöön ja luoda uhrikeskeisiä hyvitysprosesseja, jotka perustuvat kansainväliseen oikeuteen ja joihin yhteisöt voivat osallistua merkityksellisesti”, sanoo HRW:n Euroopan rasismin tutkija Almaz Teffera tiedotteessa.

Mukana konferenssissa on muun muassa kansalaisyhteiskunnan jäseniä, tutkijoita ja taiteilijoita, muun muassa kamerunilainen asianajaja Alice Nkom sekä Saksan vihreän puolueen kansanedustaja Awet Tesfaiesus. Tarkoituksena on keskustella esimerkiksi siitä, miten kansainvälistä oikeutta ja vaikuttamistyötä voidaan käyttää hyvitysten saamiseksi.

Vaatimukset kolonialismin ja orjakaupan vaikutusten korvaamisesta ovat viime vuosina lisääntyneet, ja keskustelua on käyty esimerkiksi museoiden esineiden palauttamisesta alkuperäisiin kotimaihinsa. Afrikan unioni järjesti viime vuonna konferenssin, jonka loppujulistus vaatii hyvitystä afrikkalaisille kolonialismin ja orjuuden vaikutuksista. Samalla vuosi 2025 julistettiin “Oikeutta Afrikalle hyvityksen kautta” -vuodeksi. Monissa maissa prosessit ovat edenneet kuitenkin hitaasti. 

EU-tasolla Euroopan parlamentti ehdotti vuonna 2023 päätöslauselmaa, joka olisi tunnustanut Euroopan kolonialismin vaikutukset rodulliseen epätasa-arvoon ja kannattanut hyvitysohjelman aloittamista, mutta se ei edennyt äänestykseen ennen eurovaaleja. 

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia