Eilen päättyneessä Bakun ilmastokokouksessa saavutettu sopu ilmastorahoituksesta on ollut pettymys kehittyville maille, kuten jo ennakolta arveltiin.

Kokouksessa sovittiin, että rikkaat maat maksavat kehittyville maille ilmastorahoitusta 300 miljardia dollaria vuodessa vuoteen 2035 mennessä.

Summa on suurempi kuin nykyinen sata miljardia mutta huomattavasti vähemmän kuin kehittyvien maiden toivoma yli biljoona dollaria.

Monet vähiten kehittyneet maat ja pienet saarivaltiot marssivat neuvotteluista pois jo lauantaiaamuna. Intia, Panama ja Nigeria puolestaan sanoivat, että sopu syntyi pakon edessä.

”Kehittyneet maat heittävät tekstin meille aina viimeisellä minuutilla, pakottavat sen kurkustamme alas ja sitten, monenkeskisyyden nimissä, meidän täytyy aina hyväksyä se, muuten ilmastomekanismit joutuvat kammottavaan syöksykierteeseen, mitä kukaan ei kaipaa”, kuvaili Panaman edustaja Juan Carlos Monterrey Gómez uutissivusto Earth.orgin mukaan.

Uudesta ilmastorahoitustavoitteesta neuvoteltiin kolme vuotta. Summan lisäksi neuvotteluissa on hiertänyt se, kenen pitäisi olla maksajien ja kenen saajien joukossa, sillä maksajamaiden lista perustuu 1990-luvun alun maailmantilanteeseen. EU ja muut rikkaat maat ovat halunneet, että Kiinan ja Persianlahden maiden kaltaiset rikkaat maat liittyisivät maksajien joukkoon.

Nyt loppuasiakirjaan saatiin kirjattua kehotus ”kaikille toimijoille” liittyä ilmastorahoitukseen niin, että kehittyvien maiden toivoma 1 300 miljardia dollaria saataisiin kasaan julkisista ja yksityisistä lähteistä vuoteen 2035 mennessä.

Päätös kuitenkin hämärtää vastuuta ilmastorahoituksen toteuttamisesta, sillä rahoittajamaita ei tarkemmin eritellä. Niinpä vastuukin on helppo välttää, kritisoi kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo.

Luvattu 300 miljardin rahoitus ei sen mukaan vastaa kehittyvien maiden tarpeita.

“Elämme kriittisiä hetkiä ilmastokriisin torjunnan kannalta, eikä maailmalla ole aikaa tällaiselle vitkuttelulle. Bakun ilmastokokous jättää ilmastokriisin eturintaman yksin ja nyt on tehtävä hartiavoimin töitä kiireellisesti tarvittavien parempien ratkaisujen edistämiseksi muilla foorumeilla”, sanoo järjestön ilmastotyön asiantuntija Ada Virnes tiedotteessa.

Kokous oli pettymys myös energiasiirtymän kannalta. Viime vuoden ilmastokokouksessa Dubaissa sovittiin ensimmäistä kertaa, että maat irtautuvat asteittain fossiilisista polttoaineista. Tänä vuonna asiassa ei edistytty.

“Tuntuu absurdilta, että jokaisessa ilmastokokouksessa neuvotellaan siitä, voidaanko ilmastonmuutoksen hillinnästä ja fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisesta ylipäätään keskustella. Siirtyminen vähäpäästöiseen energiajärjestelmään on välttämätöntä ilmastokriisin ratkaisemiseksi”, toteaa WWF Suomen ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman tiedotteessa.