Uutiset Myanmarin demokratiakehitys ja vallankaappaus
Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä hakee pidätysmääräystä Myanmarin armeijan komentajalle
Myanmarin armeijan epäillään syyllistyneen rikoksiin ihmisyyttä vastaan vuonna 2017, kun satoja tuhansia rohingyavähemmistön edustajia ajettiin pakoon naapurimaa Bangladeshiin. Myanmar ei ole tuomioistuimen jäsen mutta Bangladesh on.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen rakennuksia Haagissa Alankomaissa. Kuva: jbdodane / Flickr.com / CC BY-NC 2.0.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan hakee pidätysmääräystä Myanmarin armeijan komentajalle ja sotilasjuntan johtajalle Min Aung Hlaingille.
Khanin mukaan Myanmarin armeija sekä sitä tukevat poliisit ja siviilit syyllistyivät rikoksiin ihmisyyttä vastaan syksyllä 2017 Myanmarin pohjoisosissa sijaitsevassa Rakhinen osavaltiossa.
Islaminuskoiset rohingyat ovat Myanmarissa syrjitty vähemmistö, joille ei ole myönnetty maan kansalaisuutta. Yli 700 000 rohingyaa jäsentä ajettiin pakoon Myanmarin naapurimaahan Bangladeshiin syksyllä 2017 armeijan operaatiossa, jonka oli tarkoitus olla vastaus kapinallisten iskuihin. Noin kymmenen tuhatta ihmistä tapettiin ja yli 300 kylää poltettiin. Joukot syyllistyivät myös raakaan seksuaaliseen väkivaltaan.
Ihmisoikeusjärjestöt ovat Khanin hakemukseen tyytyväisiä.
”ICC:n syyttäjän vaatimus on vahva varoitus Myanmarin väkivaltaisille sotilasjohtajille siitä, että he eivät ole lain ulottumattomissa. Se lähettää myös rohingyayhteisölle tärkeän viestin siitä, että heidän kamppailuaan oikeuden saamiseksi ei ole unohdettu”, sanoo Human Rights Watchin vanhempi neuvonantaja Maria Elena Vignoli tiedotteessa.
Järjestöt kuitenkin muistuttavat, että rohingyoja vainotaan edelleen. Sotilasjuntta kaappasi Myanmarissa vallan helmikuussa 2021. Sen jälkeen maa on liukunut monen rintaman sisällissotaan. Rohingyat ovat jääneet armeijan ja Rakhinen osavaltiossa toimivan kapinallisarmeijan Arakan Armyn jalkoihin. Osavaltioon jääneet noin 630 000 rohingyaa ovat nyt suurimmassa vaarassa sitten vuoden 2017, HRW arvioi.
Myanmarin sotilashallinto on AP:n mukaan torjunut pidätysmääräyshakemuksen ja muistuttanut, ettei se ole tuomioistuimen jäsen.
ICC onkin ottanut tapauksen tutkittavakseen sillä perusteella, että Myanmarin naapurimaa Bangladesh on ja osa rikoksista on saattanut tapahtua maiden rajalla. Khanin mukaan pidätysmääräyshakemuksia voi tulla vielä lisää.
Seuraavaksi kolmen tuomarin on määrä arvioida Khanin hakemusta. Määräaikaa ei ole. AP:n mukaan tuomarit arvioivat alle kolme viikkoa esimerkiksi Venäjän presidentin Vladimir Putinin pidätysmääräyshakemusta. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun, entisen puolustusministeri Yoav Gallantin ja Hamasin johdon pidättämiseen tähtäävää hakemusta taas arvioitiin yli puoli vuotta.
Myanmar on haastettu myös YK:n alaiseen kansainväliseen tuomioistuimeen. Gambia syyttää sitä kansanmurhasta.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia