Israelin viranomaiset ovat tarkoituksella luoneet olosuhteet, joiden tarkoituksena on tuhota osa Gazan väestöstä. Israel on evännyt siviileiltä mahdollisuuden saada puhdasta vettä ja on siksi vastuussa rikoksista ihmisyyttä vastaan sekä kansanmurhateoista, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) tänään ilmestyneessä raportissaan.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun HRW luonnehtii Israelin sotatoimia Gazassa kansanmurhaksi. Aiemmin myös osa oikeusoppineista, YK-asiantuntijat sekä ihmisoikeusjärjestö Amnesty International ovat arvioineet, että Gazassa tapahtuu kansanmurha.

Israel aloitti sotatoimet Gazassa lokakuussa 2023 sen jälkeen, kun Hamas oli tehnyt Israeliin terrori-iskujen sarjan, jossa kuoli yli tuhat ihmistä. Silloinen puolustusministeri Yoav Gallant ilmoitti Gazan olevan täysin saarrettu.

”Sähköä, ruokaa, vettä, polttoainetta ei ole, kaikki on suljettu”, hän sanoi.

HRW:n 179-raportti kertoo, että Israel katkaisi vesijohtoveden, sähköt ja polttoaineen saannin Gazassa välittömästi Hamasin iskujen jälkeen. Rajoituksia on yhä. Suurin osa alueen vesi- ja sanitaationinfrastruktuurista on tehty hyödyttömäksi katkaisemalla sähköt ja rajoittamalla polttoaineen saantia. 

Lisäksi vesi- ja sanitaatioinfrastruktuuria sekä korjausmateriaalia on tuhottu ja vahingoitettu tarkoituksella ja vesikuljetuksia on estetty saapumasta. Israelin viranomaiset ovat kieltäneet lähes kaiken veteen liittyvän avun: suodatusjärjestelmät, vesitankit ja materiaalit, joita tarvitaan vesi-infrastruktuurin rakentamiseen.

Esimerkiksi Pohjois-Gazassa ihmiset olivat ilman juomakelpoista vettä yli viisi kuukautta marraskuun 2023 ja huhtikuun 2024 välisenä aikana.

”Kyseessä ei ole laiminlyönti vaan laskelmoitu politiikka, joka on johtanut tuhansien kuolemiin nestehukan ja tautien takia. Se ei ole mitään muuta kuin tuhoamisrikos ja kansanmurhateko”, sanoo HRW:n toiminnanjohtaja Tirana Hassan tiedotteessa.

Kansanmurhan vastainen sopimus määrittelee kansanmurhaksi viisi erilaista tekoa. Yksi niistä on väestön elinolosuhteiden tekeminen sietämättömäksi, mihin Israel on HRW:n mukaan syyllistynyt.

HRW haastatteli raporttia varten muun muassa palestiianalaisia, viranomaisia ja YK:n työntekijöitä, analysoi satelliittikuvia, valokuvia ja videoita sekä muuta dataa.

Kansainvälinen rikostuomioistuin on etsintäkuuluttanut Gallantin, Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun sekä Hamasin johtoa sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. YK:n alainen kansainvälinen tuomioistuin tutkii parhaillaan, syyllistyykö Israel kansanmurhaan.

HRW:n mukaan hallitusten ja järjestöjen pitäisi tehdä kaikkensa estääkseen kansanmurhan tapahtuminen muun muassa katkaisemalla sotilaallisen apu, arvioimalla kahdenväliset sopimukset ja diplomaattisuhteet uudelleen sekä tukemalla kansainvälisen rikostuomioistuimen toimia. Se muistuttaa, että Israelia aseistavat maat voivat itse olla osallisia rikkomuksiin. 

Myös Amnesty kritisoi aiemmin omassa raportissaan Israelille aseita toimittavia maita, jotka sen mukaan rikkovat velvoitetta estää kansanmurha.