Kenian levottomuuksista ja Etelä-Afrikan tilanteesta huolimatta New Statesmaniin kirjoittava Rageh Omaar uskoo Afrikan edistymiseen. Positiivista kehitystä on nähtävissä esimerkiksi Liberiassa.

Maatalouspolitiikka-asiantuntija Devinder Sharman mielestä Yhdysvaltain uusi maataloustukiesitys sotii vahvasti Yhdysvaltain kehitysmailta vaatimia vapaakauppaperiaatteita vastaan ja hyödyttää eniten USAn maatalousbisnestä. Hän ennustaa uusien maataloustukien aiheuttavan suuria ongelmia esimerkiksi Intian maanviljelijöille ja Länsi-Afrikan puuvillantuottajille.

Amnesty International toivottaa tervetulleiksi uusien medioiden ihmisoikeus- ja sananvapausaktivisteille tarjoamat työkalut, joista hyvä esimerkki on weblog eli suomeksi veppiloki tai blogi. Vaikka monien yksinvaltaisten maiden viranomaiset ovat jo onnistuneet rajoittamaan sananvapautta myös verkossa ja riski joutua vainotuksi on kasvanut, on blogi aktivistille yhä helpoin ja nopein tapa levittää tietoa.

Vaateteollisuus kuuluu mittavimpiin teollisuudenaloihin ja työllistää maailmanlaajuisesti miljardi ihmistä. Alaan liitetään kuitenkin runsaasti eettisiä ongelmia, kuten työntekijöiden kehnot työolot sekä valkaisun ja värjäyksen tuoma ympäristökuormitus. Britannian johtaviin muotisuunnittelijoihin kuuluva Katharine Hamnett kehottaa kuluttajaa vaikuttamaan suosimalla ekopuuvillaa ja kohdistamalla painetta tuottajiin.

Avunantajia patistellaan lisäämään tukeaan Afrikalle, jotta köyhyys saataisiin puolitettua. Soppaa hämmentää kuitenkin niin monta kokkia, että laatu kärsii: maat ottavat apua vastaan keskimäärin 26 eri donorilta ja sadoilta eri projekteilta, joista jokainen asettaa avulle omat, erityiset ehtonsa ja raportointikäytäntönsä, kritisoi Overseas Development -instituutin tutkija Paolo de Renzio.

Kansalaiskeräyksillä tsunamiapuun kootut varat ylittivät monissa maissa valtioiden lupaaman avun, ja kansan painostus sai hallitukset lupaamaan lisää - kuka vielä sanoo, ettei matti meikäläinen pysty muuttamaan maailmaa? Kansalaisten seuraava haaste on saada hallitukset pitämään lupauksensa ja tehostamaan myös köyhyyden vastaista taistelua, kirjoittaa OneWorld UK:n johtaja Anuradha Vittachi.

Viiden Lääkärit ilman rajoja -järjestön työntekijän kuolema Afganistanissa viime kesänä herätti keskustelua avustustyön jatkuvasta kasvaneista vaaroista. Yksi ongelman suurimpia syitä on pienaseiden leviäminen ja helppo saatavuus: erään YK-työntekijöiden surmia koskeneen tutkimuksen mukaan 72 prosentissa tapauksista tekoon käytettiin pienasetta, kirjoittaa Martin Griffiths Centre for Humanitarian Dialogue -järjestöstä.

Mitä kansalaisyhteiskunta voi tehdä tilanteessa, jossa avustusjärjestöjen työntekijät on otettu kidnappausten kohteiksi Irakissa ja Afganistanissa? Vetoomuksia olisi hyödyllisempää laatia omille hallituksillemme kuin kaappaajille, kirjoittaa OneWorld Kaakkois-Euroopan toimittaja Dejan Georgievski. Vaarallisinta on vetäytyä pois ja olla tekemättä mitään: "Siinä vaiheessa kun emme enää pysty auttamaan pahiten hätää kärsiviä, emme pysty auttamaan itseämmekään."

Brysselissä puuhataan parhaillaan tietokoneohjelmistoille yhtä laajaa patenttisuojaa kuin Yhdysvalloissa. Jos säädökset toteutuvat, tulevaisuuden maailmassa suuryritykset jyräävät kehitysmaiden mahdollisuudet hyötyä luovuudestaan ja vapaan lähdekoodin ohjelmistoista, päättelee OneWorld-verkoston ohjelmistosuunnittelija David Heath.

Liian usein katastrofiavuksi tarjotaan pelkästään ruokaa ja vaatteita - katsotaan, että olojen on rauhoituttava ennen kuin voidaan järjestää opetusta. Epävakaus alueella voi kuitenkin jatkua vuosia, ja vaarana on "menetetty sukupolvi". Opiskelu luo hätää kärsiville kiintopisteen elämään ja tuo normaalielämän tuntua kriisinkin keskelle, kirjoittaa Ockenden Internationalin ohjelmajohtaja Graham Wood.