Vapaaehtoiset kitkevät seksimainoksia Japanissa

Sugawara asuu Pohjois-Japanissa sijaitsevassa Sendain suurkaupungissa, joka on myös tärkeä matkailukohde. Kaupungin yöelämän keskus Kokubuncho kuuluu Japanin suurimpiin, ja se pullistelee baareja, pubeja ja yökerhoja.

Syntistä ilmapiiriä vahvistavat mainokset, joissa tuhannet nuoret naiset tarjoavat palveluksiaan yksinäisille miehille. Niitä pursuaa kaikilla seinäpinnoilla rakennustyömaiden lauta-aidoista puhelinkoppeihin.

Juuri mainoksista tuli Sugawaran suuttumuksen pääkohde, ja hän perusti kansanliikkeen taistelemaan niitä vastaan. Ryhmään kuuluu nyt noin 40 aktivistia.

"Rakastan kotikaupunkiani ja päätin yhdessä muutamien muiden kanssa perustaa tämän vapaaehtoispalvelun. Olimme kurkkuamme myöten täynnä seksipalvelujen esittelyä, joka pilaa kaupungin maineen ja tärvelee nuorison", hän selittää.

Sugawara lähtee kumppaninsa kanssa liikkeelle joka ilta kello kahdeksan, ja kierros jatkuu puolille öin. Siinä vaiheessa he ovat repineet seinistä ja keränneet talteen kassikaupalla seksi-ilmoituksia.

"Uusia mainoksia ilmestyy oitis repimiemme tilalle, sillä kyse on laajasta maanalaisesta liiketoiminnasta. Emme silti aio antaa periksi", riuska vanhus vakuuttaa.

Myös Tokion huvialueella toimii vastaava kansanliike nimeltään Pidä Roppongi puhtaana. Masahiro Ninagawa johtaa 20 hengen ryhmää, joka partioi iltaisin huvikatuja ja repii mainoksia irti.

Kansalaistoiminta havahdutti viranomaisetkin liikkeelle. Poliisi sai keväällä 2000 luvan sakottaa mainosten liimaajia summilla, jotka voivat nousta 50 000 euroon.

"Mainokset ovat sittemmin hiukkasen vähentyneet, mutta ei paljoa. Liikkeemme päätarkoitus on muistuttaa ihmisille, että moraalia on vaalittava", Ninagawa sanoo.

Seksipalvelujen kauppaaminen kiellettiin Japanissa lailla jo vuonna 1956. Alalla toimii kuitenkin tehokas mafia, jonka liikevaihto arvioidaan 16 miljardiksi dollariksi vuodessa.

Poliisi ei ole puuttunut seksikauppaan muutoin kuin prostituoituihin kohdistuneiden pahoinpitelyjen ja murhien yhteydessä.

Sukupuolten tasa-arvoa ajavan järjestön johtaja Kazuko Furuta arvioi, että valtio sulkee silmänsä prostituutiolta osin siksi, että huvipaikat tuottavat paljon verotuloja. Vuonna 1999 säädetty laki näet määrää naisseuraa kauppaavat yritykset rekisteröitymään ja maksamaan veroja.

Toisaalta poliitikot eivät halua ärsyttää heitä tukevia liikemiehiä, jotka taas ovat seksikaupan tärkeintä asiakaskuntaa, Furuta jatkaa.

Lisäksi prostituoitujen jäljittäminen on hankalaa, koska alalla on suuri vaihtuvuus: opiskelijat, perheenäidit ja jopa koulutytöt voivat "heittää keikkaa" jonkin aikaa tuloja saadakseen.

Viranomaisten välinpitämättömyyttä horjuttavat kuitenkin seksikaupan uudet huolestuttavat piirteet, kuten rikollisuuden kasvu, teinityttöjen houkuttelu alalle ja HI-viruksen leviäminen.

Seksikaupan valvontaa on kiristetty, vakuuttaa poliisin edustaja. "Mutta jos otamme liian tiukan linjan, on pelättävissä, että toiminta siirtyy maan alle, mikä aiheuttaa lisää ongelmia", hän jatkaa.

Seksikaupan vastustajat vaativat kuitenkin entistä tiukempia lakeja ja ankarampia rangaistuksia. He vetoavat poliisin omiin tilastoihin, joiden mukaan maassa oli vuonna 1999 kaikkiaan 2 684 naisseuraa tarjoavaa yritystä, mutta viime vuoden lopulla luku oli jo 12 251. (Inter Press Service)