EU-jäsenyys hyödytti vain osaa Portugalista

Minhon yliopiston selvityksen mukaan Portugalin liittyminen EU:hun 1986 vauhditti talouskasvua, mutta se keskittyi Lissabonin ja muiden rannikkokaupunkien ympäristöön.

"Kuilu rikkaiden ja köyhien alueiden välillä leveni entisestään", tutkimusta johtanut Paulo Reis Mourao sanoo.

Selvitystä varten haastatellut köyhien sisämaan kuntien pormestarit ovat katkeria. Heidän mukaansa Portugali oli 1986 kehityksessä edellä Espanjaa, Kreikkaa ja Irlantia, mutta nyt ne ovat ajaneet sen ohi.

"Portugali käytti EU-rahat virkamiesten tähtitieteellisiin palkkoihin, autoihin, loma-asuntoihin, diskoteekkeihin, ulkomaanmatkoihin ja muihin ylellisyyksiin. Maan kehitys jätettiin toiselle sijalle", taloustieteen professori René Afonso selittää.

Público-lehden kolumnisti Miguel Sousa Tavares on arvostellut portugalilaista menoa pitkin matkaa. Häntä on kismittänyt erityisesti "liikemiesluokan" ja "talonpoikaisluokan" ajautuminen yhä etäämmälle toisistaan.

"Pohjoisen Alentejon suurmaanomistajat katsovat arvolleen sopimattomaksi ajaa Toyotalla, joten he hankkivat kalliita Land Rovereita. Tekstiilitehtailijat sen sijaan suosivat Ferraria saman aikaan, kun ikiaikainen takapajuisuus jatkuu maaseudulla", hän kirjoittaa.

Minhon yliopiston tutkimus myöntää, että Portugalin olot ovat kohentuneet, kun mittariksi otetaan koulutus, eliniänodote, sähkönsaanti tai vesihuolto.

Rikastuminen on kuitenkin ollut harvojen huvia. Palkkataso on jäänyt alhaiseksi, joten henkeä kohden laskettu kansantuote on vajaat 12 300 euroa eli puolet Saksan vastaavasta.

Taloustutkija José Luis de Almeida e Silva ennustaa, että valtaosa Portugalin perinteisistä yrityksistä katoaa, ja "loput selviävät vain jos ne automatisoivat ja minimoivat työvoimansa".

Julkisen sektorin palkkaerot ovat Portugalissa EU:n jyrkimmät. Huippuvirkamiehet saavat 25 000 euroa kuussa, kun minimipalkka on 356 euroa. Valtionenemmistöisten yritysten johtajat voivat nauttia 90 000 euron kuukausituloja, kun kaikki edut lasketaan mukaan.

"Johtajat ovat nyt rikkaita ja 'eurooppalaisia'. Me muut pärjäämme entistä heikommin", sanoo muurari Carlos Antunes, jonka mielestä maa olisi saanut jäädä EU:n ulkopuolelle.

"Ei ole tärkeätä, olenko EU:n puolesta vai vastaan, olennaista on se, että syön nykyisin vähemmän kalaa, lihaa ja kanaa kuin 17 vuotta sitten. Me joudumme maksamaan eurooppalaisia hintoja, vaikka palkkamme ovat kehitysmaatasoa", hän nurisee.

(Inter Press Service)