Pyrkimys EU:hun pakottaa suitsimaan korruptiota Romaniassa

Bukarest, 20.10.03 (IPS) - Romanian lehdistä voi päivittäin lukea korruptiopaljastuksia, joiden aiheena ovat usein poliitikkojen epäilyttävä vaurastuminen ja kähminnät valtionyhtiöiden yksityistämisessä.

Äskettäin tehdyn kyselyn mukaan 58 prosenttia romanialaisista uskoo, että "useimmat" tai "miltei kaikki" viranhaltijat ovat korruptoituneita. Erityisen ahneita lahjuksille ovat romanialaisten mukaan tulli- ja verovirkailijat, poliisit ja lakimiehet.

Korruptioon törmää kaikilla elämän alueilla, muun muassa terveydenhuollossa ja koulutuksessa, vaikka nämä palvelut ovat periaatteessa ilmaisia.

"Kun äitini oli sairaalassa, jouduin maksamaan hoitajille ja lääkäreille, jotta hän saisi hoitoa. Äidin leikkauksesta minun piti pulittaa kirurgille 85 euroa, ja ruokaa jouduin viemään hänelle kotoa", kertoo opettaja Eliza Popescu, jonka kuukausipalkka on noin 111 euroa.

Vanhempien täytyy maksaa voitelurahoja saadakseen lapsensa haluamaansa kouluun tai yliopistoon, ja joskus myös hyvillä arvosanoilla on "hintalappu".

Transparency International -järjestön (TI) lokakuussa julkistamassa tilastossa Romania listattiin Euroopan kolmanneksi korruptoituneimmaksi maaksi Venäjän ja Albanian jälkeen. Romania sai sijaluvun 83 listalla, jossa pahiten korruptoituneen maan numero on 133.

Kuten kansalaiset useissa muissakin TI:n tutkimissa Balkanin maissa, romanialaisetkin pitävät korruptiota maansa neljänneksi vakavimpana ongelmana työttömyyden, alhaisten tulojen ja köyhyyden jälkeen.

"Romania kuuluu samaan ryhmään kuin kehitysmaat, joiden hallitusten on ryhdyttävä toteuttamaan päämäärätietoista korruption vastaista ohjelmaa", TI:n Romanian osaston edustaja Anca Paduraru sanoo.

Kansainvälistä tukea kuitenkin tarvitaan, varsinkin julkisten hankintojen ja sopimusten tekemisessä läpinäkyviksi. Vain siten luodaan vankka perusta lahjuskulttuurin kitkemiselle julkishallinnosta ja palveluista, Paduraru jatkaa.

Sosialismin romahdettua 1989 romanialaiset näyttivät pitkään alistuneen elämään kaikkialle lonkeronsa ulottaneen korruption kanssa. Haave liittymisestä Euroopan unioniin lisää kuitenkin paineita lahjuskulttuurin juurimiseen.

Korruptio hankaloitti jo Romanian liittymistä Pohjois-Atlantin puolustusliittoon Natoon vuonna 2002, ja EU on ilmoittanut, että tilanteen on kohennuttava tuntuvasti, jos maa mielii jäseneksi 2007.

Pääministeri Adrian Nastase vakuutti lokakuun puolivälissä, että Romanian hallitus on päättänyt uusista toimenpiteistä korruptiota vastaan. Hänen mukaansa syyniin joutuvat niin oikeuslaitos ja julkinen hallinto kuin yritysmaailmakin. Läpinäkyvyys on päivän sana kaikkialla.

Jo toukokuussa Romaniassa hyväksyttiin lahjonnan kieltäviä lakeja ja perustettiin korruption vastaiseen taisteluun erikoistuva syyttäjänvirasto. Uusi laki edellyttää muun muassa kansanedustajien ja ministereiden antavan julkisen selvityksen omaisuudestaan.

"Laki ei vielä ratkaise mitään, kaikki riippuu sen toteutuksesta", Bukarestin yliopiston politiikan tutkija Cristian Pirvulescu muistuttaa.

Hänen mukaansa ongelman ydin muodostuu kehnosti palkatuista ja huonosti koulutetuista virkamiehistä sekä siitä, että oikeudellisiin prosesseihin puututaan poliittisin perustein.

"Kyse on hallinnollisesta ja poliittisesta kulttuurista ja haluttomuudesta delegoida asioita. Ellei korruptiota suosivaa sosiaalista ympäristöä muuteta, radikaalia parannusta on turha odottaa", Pirvulescu kuittaa.

Ulkomaiset sijoittajat karttelevat Romaniaa korruption vuoksi. Ongelmia pahentavat sekavasti laaditut ja jatkuvasti muuttuvat lait, jotka mahdollistavat monenlaisia tulkintoja ja voitelurahojen lypsämisen.

Romaniaan on saatu kymmenen viime vuoden aikana ulkomaisia sijoituksia vain vajaat viisi miljardia euroa, kun summa useimmissa muissa itäisen Euroopan maissa on vähintään kaksinkertainen.

(Inter Press Service)