Clare Short: Multilateralismi on ainoa vaihtoehtomme

"Meillä on edessämme kaksi mahdollista tulevaisuutta. Toinen niistä on täynnä valtavaa kärsimystä, menetyksiä ja epäonnistumisia. Toinen mahdollisuutemme on yhtä valtava edistys. Meillä voi olla edessämme nousun aikakausi, jos olemme tarpeeksi viisaita. Multilateralismi on ainoa mahdollisuutemme", totesi brittiläinen kansanedustaja Clare Short perjantaina Finlandia-talolla pitämässään puheessa.

Finlandia-talon yleisötilaisuus avasi Helsinki-prosessiin kuuluvan viikonloppuseminaarin, jossa joukko arvostettuja asiantuntijoita keskusteli uusista lähestymistavoista globaalien ongelmien ratkaisemiseksi. Perjantaina eri asiantuntijaryhmien johto kokoontui yleisöpaneeliin tarkoituksenaan kerätä kansalaisten ohjeita ja ideoita keskustelun ruokkimiseksi.

Fundamentalismi kumpuaa muutospelosta

Clare Short erosi Iso-Britannian kehitysyhteistyöasioista vastanneen ministerin virasta maaliskuussa 2003, muun muassa sen vuoksi ettei hyväksynyt hallituksensa Irak-politiikkaa. Short vastusti voimakkaasti USA:n sotatoimia Irakia vastaan, koska YK:n turvallisuusneuvosto ei hyväksynyt hyökkäystä, eikä sillä täten ollut kansainvälistä tukea.

Hänen ajatuksensa multilateralismista ovat herättäneet keskustelua laajalti. Multilateralismilla tarkoitetaan tilannetta, jossa kaikki asianosaiset osapuolet pääsevät mukaan päätöksentekoprosessiin. Kansainvälisessä politiikassa tämä merkitsee hallitusten lisäksi esimerkiksi kansalaisyhteiskuntaa ja yksityistä sektoria.

"Me elämme parhaillaan suuren, historiallisen murroksen aikaa", totesi Short. Hän maalasi kuulijoiden eteen kuvan väestön räjähdysmäisestä kasvusta viime vuosisadan aikana, kylmän sodan polarisaation vaihtumisesta yhden supervallan aikakauteen ja informaatioyhteiskunnan vaikutuksesta maailman talouteen.

Short näki nykyisessä murrosvaiheessa paljon epävarmuutta, katkeruutta, vihaa ja liian nopean muutoksen tuomaa pelkoa, joka saa ihmiset turvautumaan muun muassa fundamentalismiin niin islamilaisessa ja juutalaisessa Lähi-Idässä kuin kristinuskoisessa Yhdysvalloissakin.

Myös ympäristöongelmat ja resurssien epäoikeudenmukainen jako kuuluvat Shortin esille nostamiin ongelmiin. "EU:ssa lehmät saavat tukiaisia 2,2 euroa päivässä. Tämä on enemmän kuin millä viidesosa maapallon väestöstä elää päivittäin." Short myönsi tilanteen vaikeuden, mutta muistutti, että sen voi nähdä myös mahdollisuutena. Hän kannusti kaikkia toimimaan ja rohkaisemaan hallituksiaan toimimaan sen puolesta, että löydettäisiin visio ja keino sille, miten tulevaisuudessa rikkaudet ja tieto jaettaisiin tasaisemmin kaikkien hyväksi.

Helsinki-prosessista ratkaisu maapallon ongelmiin

Helsinki-prosessi sai alkunsa Helsinki-konferenssissa, joka pidettiin joulukuussa 2002. Ulkoasianministeriö järjesti kansainvälisen konferenssin lisätäkseen vuoropuhelua hallitusten, kansalaisyhteiskunnan ja yksityissektorin edustajien välillä. Konferenssissa painotettiin pohjoisen ja etelän välistä dialogia globaalista demokratiasta.

Helsinki-prosessin tavoitteena on sukeltaa syvemmälle globalisaatioon liittyvien ongelmien ratkaisemiseen ja tarjota edelleen foorumi avoimelle keskustelulle valtioiden ja ei-valtiollisten toimijoiden välille."Helsinki-prosessin tavoitteeksi ei riitä sen määrittely, mitä tulisi tehdä globaalien ongelmien voittamiseksi. Se on määritelty jo YK:n vuosituhatjulistuksessa, jonka pohjalta Helsinki-prosessi toimii. Avainkysymyksemme on se, miten tavoitteisiin päästään ja ketkä kaikki ongelmien ratkaisuun osallistuvat", määritteli ulkoministeri Tuomioja perjantaina.

Paneelin avasivat Helsinki-prosessin isäntämaiden ulkoministerit Erkki Tuomioja ja Tansanian ulkoministeri Jakaya M. Kikwete. Paneelia johti kansanedustaja Heidi Hautala ja lisäksi siihen osallistuivat professori Fantu Cheru (American University) ja tohtori Richard Samans (World Economic Forum).

Helsinki-prosessin verkkosivut löytyvät osoitteesta www.helsinkiprocess.fi.