Balkanin ihmiskauppa saa yhä julmempia muotoja

Balkanin maissa pidätetään nyt viikoittain kymmeniä ihmisiä, jotka pyrkivät alueen kautta Länsi-Eurooppaan. Paljon lukuisampi joukko kuitenkin onnistuu edelleen pyrkimyksessään.

Osa on Lähi-idästä paremman elämän etsintään houkuteltuja miehiä, mutta puolustuskyvyttömimpiä ihmiskaupan uhreja ovat kuitenkin naiset ja lapset, heitä auttavat kansalaisjärjestöt muistuttavat.

"Länsimaiden hallitukset käsittelevät tätä laittoman siirtolaisuuden ongelmana, joka ratkaistaan poliisivoimin. Me haluamme tuoda ihmisoikeusnäkökulman ihmiskauppaan, koska seksiorjiksi joutuvia naisia voi pitää ainoastaan uhreina", Madeleine Rees sanoo. Hän työskentelee YK:n pakolaisviraston UNHCR:n Sarajevon- toimistossa.

Ihmiskaupan vastaiseen työhön on YK:n avuksi tullut kansalaisjärjestöjä Kosovon alueella ja seitsemässä valtiossa: Albaniassa, Bosnia-Hertsegovinassa, Bulgariassa, Makedoniassa, Moldovassa, Romaniassa sekä Serbia ja Montenegrossa.

Järjestöt keskittyvät aluksi kansalaisten, poliisin ja tiedotusvälineiden valistamiseen ihmiskaupan ongelmista.

Euroopan unionin rahoittama järjestö Kaakkois-Euroopan vakautussopimus ilmoitti lokakuussa, että sen tietoon ja avun piiriin on lähivuosina tullut Balkanilla 5 000 ihmiskaupan uhriksi joutunutta naista.

Jelena Djhordjevic puolestaan sanoo Belgradissa toimivan Astra-järjestön saaneen yli 900 puhelua naisilta, jotka ovat joutuneet ihmiskaupan uhreiksi vuoden 2002 tammikuun ja tämän vuoden kesäkuun välillä. Järjestö on tarjonnut turvapaikan kymmenille heistä.

Astra on ensimmäinen ihmiskaupan uhreja Serbiassa auttava järjestö.

"Auttamisen ohella haluamme selvittää, miksi naiset joutuvat tähän tilanteeseen. Olemme tulleet yhteen ainoaan johtopäätökseen: musertava köyhyys altistaa naiset kuuntelemaan valheellisia lupauksia", Djordjevic sanoo.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin tilaston mukaan Balkanin kautta on viime vuosina salakuljetettu noin 200 000 naista.

Valtaosa naisista tuli entisistä neuvostotasavalloista ja Itä-Euroopan sosialistimaista. Joukkomittaisen riiston tekivät mahdolliseksi sosialismin romahtaminen ja entisen Jugoslavian alueella 1991-1995 vallinnut laittomuuden tila.

"Kyse oli järjestäytyneen rikollisuuden kansainvälisestä toiminnasta, joka ehti aina askeleen viranomaisten edelle", Rees selittää.

Eniten naisia rahdattiin Balkanin maihin sen jälkeen, kun alueelle oli saapunut tuhansia rauhanturvaajia. Heitä tuli Bosniaan 1995 ja Kosovoon 1999. Ympäristöön ilmaantui sadoittain baareja ja prostituoituja.

"Järjestäytynyt rikollisuus on nyt muuttanut työtapojaan. Kun poliisi on sulkenut baareja, prostituutio on siirtynyt maan alle vuokrattuihin yksityisasuntoihin. Niihin poliisilla ei ole asiaa ilman lupaa", Rees kertoo.

Seurauksena on ollut uusia julmuuksia. Jos nainen tulee raskaaksi, hänet pakotetaan synnyttämään lapsi, josta tulee uusi ihmiskaupan uhri, hän jatkaa.

UNHCR:n Bosnian-toimisto arvioi, että maassa on vuodesta 1998 lähtien syntynyt noin 5 000 lasta, joita ei ole rekisteröity ja joiden kohtalo on tuntematon.

Djordjevic muistuttaa, että elämä ei ole helppoa niillekään, jotka onnistuvat pakenemaan ihmiskauppiaiden kynsistä.

"On vaikea päästä pakoon, vielä vaikeampaa aloittaa uudelleen normaali elämä ja miltei mahdotonta palata kotipaikkakunnalle."

Seitsemän Balkanin maan ja Kosovon alueella toimii 26 naisten turvakotia, joissa on yhteensä 300 paikkaa.

Poliisikin on tehostanut toimintaansa ihmiskauppaa vastaan. Montenegrossa on saatu kiinni pahamaineinen naiskauppias Dilaver Bojku "Leka". Hän on Makedonian albaani ja joutuu oikeuteen kotimaassaan marraskuussa.

Serbian poliisiin on perustettu 200-jäseninen ihmiskauppaa tutkiva yksikkö. Se onnistui huhtikuussa pidättämään Dusan Zarubican ja noin 30 muuta epäiltyä.

Heitäkin odottavat marraskuussa syytteet naisten kuljettamisesta Romaniasta, Moldovasta, Serbiasta, Kosovosta, Montenegrosta ja Albaniasta Italiaan ja edelleen muihin länsimaihin.

"Tämä on lupaavaa, mutta ihmiskaupalle ei voida määritellä siedettävyyden rajaa, sillä se kuuluu raaimpiin ja tuottoisimpiin rikoksiin", kroatialainen asiantuntija Sasa Lekovic huomauttaa.

Ihmiskauppa on huumeiden jälkeen kannattavin järjestäytyneen rikollisuuden laji. Lekovicin mukaan ne kulkevat käsi kädessä, sillä ihmiskaupan uhrit pakotetaan usein myös salakuljettamaan huumeita. Vuotuiset voitot liikkuvat kymmenissä miljardeissa euroissa.

(Inter Press Service)