Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa

Kansainvälisyyskasvatusverkoston tukemassa seminaarissa kuvajournalismin rehtori, YHT Anssi Männistö tarkasteli islamia ja muslimeita länsimaisissa lehtikuvissa, freelance valokuvaaja Kari Eloranta konfliktien kuvia ja Turun DIAKin Tapio Kujala uutisointia Palestiinasta.

Sata vuotta sitten saimme niukasti tietoa kaukaisista maista vain muutamien lähteiden kautta. Nykyään tietoa ja kuvamateriaalia on monipuolisesti saatavilla, jos niitä etsii aktiivisesti. Viestimet jakavat informaatiota, mutta toimivat myös vallan välineinä.

Lehti- ja uutiskuvia voidaan manipuloida ja irrottaa täysin irrallisiksi todellisesta asiayhteydestä. Uutisten yhteyteen saatetaan valita mielivaltaisesti kuvia, joilla ei ole mitään tekemistä uutisen kanssa. Näin saatetaan luoda ja vahvistaa stereotypioita.

Tietoteknologia luo uusia mahdollisuuksia ja välineitä oppia ja ilmaista, mutta nopeat muutokset luovat myös vaaroja. Kuvamateriaalia, jonka aitoutta ja todenperäisyyttä on hankala selvittää, tulee eri tiedotusvälineiden ja internetin kautta.

Nuorten kuvakriittisyys

Medialukutaito- ja kriittisyys merkitsevät myös kuvien lukutaitovalmiuksia ja kriittisyyttä. ”Visuaalisen viestinnän haasteet” koulutuksen työpajoissa osallistujat miettivät konkreettisesti, kuinka tarkastella köyhyyttä, nälkää ja pakolaisuutta kuvien avulla.

Lapset ja nuoret ovat kyvyttömiä tulkitsemaan viestejä lukiessaan lehtiä ja hakiessaan tietoa internetistä. Erityisesti nuorten kuvalukutaitoa ja -kriittisyyttä tulisi kehittää kuvien hallitessa elämäämme. Miten kasvattaa lapsia ja nuoria kriittisiksi kuvien tarkastelijoiksi?

Kuvien kautta voidaan tarkastella niiden synnyttämiä mielikuvia: kuinka kehitysmaan ihmiset esitetään mediassa, minkälaisissa kuvissa pakolaiset/maahanmuuttajat esiintyvät suomalaisessa mediassa, minkälaisia kuvia eri uskontojen edustajista löytyy mediassa, miten sotaa kuvataan – ja ennen kaikkea miksi näin on.

Suomessa esimerkiksi maahanmuuttajien ääni pääsee harvoin kuuluviin muissa kuin maahanmuuttajien ja pakolaisten omissa sekä heidän parissaan tekevien järjestöjen ja viranomaisten julkaisuissa. Heidät kuvataan ”objekteina”, mikä osaltaan johtuu pakolais- tai maahanmuuttajataustaisten toimittajien vähyydestä. Maahanmuuttajataustainen kuvatoimittaja saattaisi kuvata tietyn tilanteen hyvin eri tavoin kuin valtaväestöön kuuluva ”kantasuomalainen”.

Kuvia on helppo käsitellä ja manipuloida sekä levittää nopeasti. Nuoria tulisi kasvattaa kriittisiksi ei pelkästään tiedon vaan kuvien käsittelyyn, tulkintaan. Kuvilla voidaan herättää keskustelua ja niitä voidaan analysoida esimerkiksi kuvaamataidon, uskonnon, yhteiskuntaopin, historian ja maantiedon opinnoissa.

Jokainen kuva kertoo oman tarinansa

Suomen Pakolaisavun ja Suomen YK-liiton järjestämän koulutuksen työpajatyöskentelyyn osallistuneet pohtivat kuvien tulkinnallisuutta ja saivat käyttöönsä välineitä opetukseen tai esim. oman järjestönsä kampanjoiden suunnitteluun.

Tapio Kujalan työryhmäläiset rakensivat kuvitteellisia tarinoita saamiensa kuvien ympärille ja jälkeenpäin osallistujat saivat faktaa kuvista. Kuvat herättävät voimakkaita mielikuvia, ja ne voivat vääristää todellisuutta, jos kuvista ei ole saatavilla ”faktaa”. Tällaisen harjoituksen avulla voi ainakin kasvattaa nuoria tietoisiksi kuvien tulkinnallisuudesta ja niiden mahdista.

Tapio Kujala muistutti kuulijoita, kuinka jokaisen toimittajan oma maailmankuva vaikuttaa tuotokseen. Samalla tavoin kuvatoimittaja antaa oman näkemyksensä tilanteesta. Pelkästään rajaamalla kuvaa tietyllä tavoin voidaan vaikuttaa katsojan saamaan informaatioon. Kuvien vastaanottajien on usein vaikea selvittää kuvan tarinaa.

Mediat pursuavat huonoja uutisia ja hyviä uutisia joutuu etsimään aktiivisesti. Afrikkaan liitämme kuvia mm. katulapsista, pakolaisista, HIV/Aids - potilaista ja ympäristökatastrofeista. Elorannan ryhmässä tarkasteltiin valokuvia ja tulkittiin niiden välittämiä viestejä: Mitä valokuvilla halutaan kertoa? Mihin avustuskampanjoiden kuvilla pyritään? Minkälaisen kuvan saamme yleisesti ns. kehitysmaista? Entä miten eri uskonnon edustajat kuvataan mediassa? Kouluopetuksessa voi yhtä lailla valita erilaisia kuvia ja käsitellä niiden avulla esimerkiksi oppilaiden mielikuvia muista kulttuureista ja uskonnoista.

Mediakasvatus ja kuvakriittisyys osana kansainvälisyyskasvatusta

Suomen YK-liiton Maailmankansalaisen kypsyyskokeessa perehdytään kansainvälisyyttä koskevaan aiheeseen. Opintokokonaisuus sisältää neljä eri osioita; päiväkirja, tutkimusosuus, toiminta ja itsearviointi. Kokeen aikana tekijä pyrkii hankkimaan tietoa aktiivisesti ja monipuolisesti eri lähteistä.

Maailmankansalaisen kypsyyskokeen tekijöitä kannustetaan seuraamaan uutisia ja kommentoimaan niiden herättämiä ajatuksia. Mediapäiväkirjaan kannattaa kerätä myös lehtikuvia ja tarkastella niitä kriittisesti. Oppilas voi jopa yrittää selvittää kuvan taustoja. Milloin kuva on otettu? Liittyykö se kiinteästi käsiteltävään juttuun vai onko se irrallinen kokonaisuudesta? Jos aiheena on esimerkiksi nälänhätä Afrikassa, niin oppilaan kannattaa seurata miten Afrikan nälänhädästä uutisoidaan. Minkälaisia kuvia liitetään nälkäongelmaa käsitteleviin artikkeleihin? Miten nälkää kuvataan maailmalla?

Kirjoittaja on Suomen YK-liiton kouluttaja
Maailmanpyörä 3/2003