Afrikassa internetin käyttöä haittaavat käytännön ongelmat
Internet-kahvilat kilpailevat asiakkaista Keniassa samalla, kun maassa kamppaillaan lukutaito- ja koulutusongelmien kanssa. Radio on monille ainoa tapa saada tietoa kylän ulkopuolisesta elämästä. Informaatioyhteiskunnan rakentamisen suurimpana haasteena onkin digitaalisen kehityskuilun poistaminen.
Perjantai-iltapäivän kiire ei näy nairobilaisessa Easy Touch - internet-kahvilassa. Useimmat asiakkaista kääntyvät takaisin heti ovelta kuullessaan, että verkkoyhteys on jälleen ollut hidas koko päivän. Vain kaikkein sinnikkäimmät jaksavat odottaa sähköpostin ja sivustojen avautumista.
Alice Mumo perusti kahvilan muutama vuosi sitten aikana, jolloin internetin käyttö yleistyi tavallisten kenialaisten keskuudessa. Kilpailijoita oli vähän ja ihmiset uteliaita tutustumaan kiehtovaan World Wide Webiin.
Nyt Alice on päättänyt sulkea kahvilan. ”Toiminta ei enää yksinkertaisesti kannata. Kova kilpailu asiakkaista on polkenut verkossa vierailun minuuttihinnat liian alas”. Yhdestä minuutista verkossa Alice perii yhden Kenian shillingin eli euroissa noin 0,1 senttiä. Nairobilaisessa tavaratalossa litran vesipullo maksaa noin 60 Kenian shillinkiä.
”Meitä on liikaa. Tässäkin korttelissa on vähintään kolme vastaavanlaista kahvilaa. Nopeat voittavat kilpailun eli mitä nopeampi verkkoyhteys sitä enemmän asiakkaita” Alice jatkaa.
Keniassa internetin suosio on huimassa kasvussa. Kansainvälisen tietoliikennejärjestö ITU: n mukaan käyttäjämäärät ovat kaksinkertaistuneet vuoden 2000 tasosta ja nykyisin arviolta puoli miljoonaa kenialaista käy säännöllisesti verkossa. Kuitenkin vain noin 170 000 kenialaista omistaa tietokoneen.
Alicen mielestä ongelma on se, että nykyiset palveluntarjoajat eivät pysty vastaamaan asiakkaiden lisääntyviin tarpeisiin. ”On aivan selvää, että kukaan ei halua maksaa pelkästä odottamisesta” toteaa Alice. Myös tietokoneiden ja internetin käyttöön liittyvää koulutusta tarvitaan huomattavasti nykyistä enemmän.
”Sisäpolitiikan tulisi tukea kansalaisten halua oppia hyödyntämään nykyajan tieto- ja viestintäteknologiaa. Tällä hetkellä alan koulutus on kuitenkin niin kallista, että vain harvoilla ja valituilla on siihen varaa”.
Digitaalinen kuilu
Informaatioyhteiskunnan rakentamisen suurimpana haasteena on digitaalisen kehityskuilun poistaminen. Syvin kuilu erottaa kehitys- ja teollisuusmaita, mutta myös yksittäisten maiden sisällä mahdollisuus nauttia informaatioteknologian tuomista eduista jakaa ihmisiä kaupungeissa ja maaseudulla.
Alice on itseoppinut tietokoneen käyttäjä, kuten suurin osa kahvilan asiakkaista. ”Erityisesti yliopisto-opiskelijat viettävät täällä aikaa opettaen toinen toisiaan tietokoneen käytössä. Heillä on riittävästi pohjakoulutusta, mutta miten käy kouluttamattomien nuorten? Kenen vastuulla ovat yhteiskunnan heikko-osaiset kaupunkien slummeissa ja maaseudulla” kysyy Alice.
Nopeasti kehittyvä teknologia tuo uusia mahdollisuuksia ihmisille kommunikoida keskenään ja saada tietoa tavoilla, jotka eivät aikaisemmin olleet mahdollisia. Vanhat haasteet eivät ole kuitenkaan kadonneet samassa tahdissa. Maailmassa arvioidaan edelleen olevan yli 880 miljoonaa lukutaidotonta. Nyt keskustellaan uuslukutaidottomuudesta ja ihmisten rajallisesta kyvystä vastaanottaa ja käsitellä tietoa. Uusi viestintäteknologia ei nopealla aikavälillä voi syrjäyttää perinteisiä tiedotusvälineitä.
Kehitysmaissa monilla alueilla radio saattaa olla ainoa tapa saada tietoa kylän ulkopuolisesta elämästä. Keniassa vain noin 8%: lla kansalaisjärjestöistä on käytössään sähköposti, mutta puhelimella tavoittaa yli 80% järjestöistä.Alicella on mielessään uusi liikeidea: matkapuhelinbusiness. ”Kaikki haluavat kännykän. Tekstiviesteillä yhteydenpito onnistuu sähköpostia huomattavasti vaivattomammin. Niitä voi lähetellä milloin vain ja melkein mihin päin tahansa Keniaa. Ennen kaikkea kenenkään ei tarvitse jonottaa tai odotella” Alice nauraa.
Maailmanpyörä 3/2003
Kirjoittaja toimii Suomen YK-liiton suunnittelijana. Hän on osallistunut YK: n tietoyhteiskuntahuippukokouksen valmisteluihin Suomen YK-liiton edustajana. Kesän 2003 Eeva-Maria Vuorenmaa toimi UNEP:in harjoittelijana Nairobissa.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia